Takaisin
Upcoming events
Latest
Most Popular
Tilaa Tiedekulman videot ja podcastit
Ympäristö Nyt
LISÄÄ LUONTOA KAUPUNKIIN?
Tulevaisuuden kaupungin pitäisi sitoa hiiltä, torjua luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuten tulvia ja helleaaltoja. Miten kaupunkien kehittämisessä sovitetaan yhteen vanhat käytännöt, asukkaiden tarpeet ja uusin tutkimustieto ympäristökriisien torjunnasta? Onko tulevaisuuden kaupunki nykyistä vihreämpi?
MITEN SUOMEN LUONTO VOI?
Luontokato etenee myös Suomessa. Moni tuttu eläin-, kasvi- ja sienilaji on vaarassa. Elinympäristöt pirstoutuvat, ja ilmaston lämpeneminen ajaa kotimaisia lajeja pohjoisemmaksi.
MISTÄ VIRTAA TULEVAISUUDESSA?
Miten päästötöntä energiaa tuotetaan tulevaisuudessa? Tässä tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat kertovat, milloin fuusioenergia on arkipäivää, miksi kaikki puhuvat nyt vedystä, ja onko hiilidioksidin talteenotto ratkaisu energiantuotannon päästöihin. Miten aurinkokennoista tehdään niin ohuita, että niillä voi pinnoittaa ikkunat? Lämmitetäänkö talot tulevaisuudessa maan syvyyksistä poratulla lämmöllä? Tervetuloa kurkistamaan tulevaisuuden energiateknologioihin!
MITÄ METSILLE PITÄISI TEHDÄ?
Millaista metsäpolitiikkaa Suomen kannattaisi tutkitun tiedon valossa tehdä? Tässä tapahtumassa päästetään eturivin tutkijat kertomaan, mitä tiedämme metsistä ja niiden roolista ympäristökriisien ratkaisemisessa.
AKKUJA, MUTTA MILLÄ HINNALLA?
Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii siirtymistä päästöttömään energiaan. Akuissa käytettävien mineraalien kysyntä kasvaa, mutta kaivokset ja tehtaat aiheuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia eri puolilla maailmaa.
Lepakkoilta
Marraskuun pimeydessä Tiedekulma muuttuu lepakkoluolaksi. Tule kuulemaan, mitä tiedämme nahkasiipisistä yön kiitäjistä ja esitä kysymyksesi tutkijoille!
Miten ilmasto muuttaa turvallisuutta?
Muutokset ympäristössä vaikuttavat myös yhteiskuntiin. Etenevä ilmastonmuutos voi heikentää ruokaturvaa ja lisätä levottomuuksia ja konflikteja ympäri maailmaa.
Miten maapallon käy?
Maapallon keskilämpötila jatkaa nousuaan ja kriittinen 1,5 asteen rajapyykki on ylittymässä lähivuosina. Lämpeneminen saattaa aiheuttaa arvaamattomia ketjureaktioita ympäristössämme.
Mitä väliä on luonto- ja ilmastokokouksilla?
Kansainväliset luonto- ja ilmastokokoukset ovat massiivisia tapahtumia, joilla on haastava tehtävä: saada maailman maat toimimaan yhdessä ympäristökriisien pysäyttämiseksi.
MITEN SUOMI TORJUU YMPÄRISTÖKRIISEJÄ?
Ovatko Suomen ilmastotoimet riittäviä? Pitäisikö kotitalouksien kulutusta ohjata nykyistä vahvemmin ympäristöystävällisempään suuntaan?
LISÄÄ LUONTOA KAUPUNKIIN?
Tulevaisuuden kaupungin pitäisi sitoa hiiltä, torjua luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuten tulvia ja helleaaltoja. Miten kaupunkien kehittämisessä sovitetaan yhteen vanhat käytännöt, asukkaiden tarpeet ja uusin tutkimustieto ympäristökriisien torjunnasta? Onko tulevaisuuden kaupunki nykyistä vihreämpi?
MITEN SUOMEN LUONTO VOI?
Luontokato etenee myös Suomessa. Moni tuttu eläin-, kasvi- ja sienilaji on vaarassa. Elinympäristöt pirstoutuvat, ja ilmaston lämpeneminen ajaa kotimaisia lajeja pohjoisemmaksi.
MISTÄ VIRTAA TULEVAISUUDESSA?
Miten päästötöntä energiaa tuotetaan tulevaisuudessa? Tässä tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat kertovat, milloin fuusioenergia on arkipäivää, miksi kaikki puhuvat nyt vedystä, ja onko hiilidioksidin talteenotto ratkaisu energiantuotannon päästöihin. Miten aurinkokennoista tehdään niin ohuita, että niillä voi pinnoittaa ikkunat? Lämmitetäänkö talot tulevaisuudessa maan syvyyksistä poratulla lämmöllä? Tervetuloa kurkistamaan tulevaisuuden energiateknologioihin!
MITÄ METSILLE PITÄISI TEHDÄ?
Millaista metsäpolitiikkaa Suomen kannattaisi tutkitun tiedon valossa tehdä? Tässä tapahtumassa päästetään eturivin tutkijat kertomaan, mitä tiedämme metsistä ja niiden roolista ympäristökriisien ratkaisemisessa.
AKKUJA, MUTTA MILLÄ HINNALLA?
Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii siirtymistä päästöttömään energiaan. Akuissa käytettävien mineraalien kysyntä kasvaa, mutta kaivokset ja tehtaat aiheuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia eri puolilla maailmaa.
Lepakkoilta
Marraskuun pimeydessä Tiedekulma muuttuu lepakkoluolaksi. Tule kuulemaan, mitä tiedämme nahkasiipisistä yön kiitäjistä ja esitä kysymyksesi tutkijoille!
Miten ilmasto muuttaa turvallisuutta?
Muutokset ympäristössä vaikuttavat myös yhteiskuntiin. Etenevä ilmastonmuutos voi heikentää ruokaturvaa ja lisätä levottomuuksia ja konflikteja ympäri maailmaa.
Miten maapallon käy?
Maapallon keskilämpötila jatkaa nousuaan ja kriittinen 1,5 asteen rajapyykki on ylittymässä lähivuosina. Lämpeneminen saattaa aiheuttaa arvaamattomia ketjureaktioita ympäristössämme.
Mitä väliä on luonto- ja ilmastokokouksilla?
Kansainväliset luonto- ja ilmastokokoukset ovat massiivisia tapahtumia, joilla on haastava tehtävä: saada maailman maat toimimaan yhdessä ympäristökriisien pysäyttämiseksi.
MITEN SUOMI TORJUU YMPÄRISTÖKRIISEJÄ?
Ovatko Suomen ilmastotoimet riittäviä? Pitäisikö kotitalouksien kulutusta ohjata nykyistä vahvemmin ympäristöystävällisempään suuntaan?
LISÄÄ LUONTOA KAUPUNKIIN?
Tulevaisuuden kaupungin pitäisi sitoa hiiltä, torjua luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuten tulvia ja helleaaltoja. Miten kaupunkien kehittämisessä sovitetaan yhteen vanhat käytännöt, asukkaiden tarpeet ja uusin tutkimustieto ympäristökriisien torjunnasta? Onko tulevaisuuden kaupunki nykyistä vihreämpi?
MITEN SUOMEN LUONTO VOI?
Luontokato etenee myös Suomessa. Moni tuttu eläin-, kasvi- ja sienilaji on vaarassa. Elinympäristöt pirstoutuvat, ja ilmaston lämpeneminen ajaa kotimaisia lajeja pohjoisemmaksi.
MISTÄ VIRTAA TULEVAISUUDESSA?
Miten päästötöntä energiaa tuotetaan tulevaisuudessa? Tässä tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat kertovat, milloin fuusioenergia on arkipäivää, miksi kaikki puhuvat nyt vedystä, ja onko hiilidioksidin talteenotto ratkaisu energiantuotannon päästöihin. Miten aurinkokennoista tehdään niin ohuita, että niillä voi pinnoittaa ikkunat? Lämmitetäänkö talot tulevaisuudessa maan syvyyksistä poratulla lämmöllä? Tervetuloa kurkistamaan tulevaisuuden energiateknologioihin!
MITÄ METSILLE PITÄISI TEHDÄ?
Millaista metsäpolitiikkaa Suomen kannattaisi tutkitun tiedon valossa tehdä? Tässä tapahtumassa päästetään eturivin tutkijat kertomaan, mitä tiedämme metsistä ja niiden roolista ympäristökriisien ratkaisemisessa.
AKKUJA, MUTTA MILLÄ HINNALLA?
Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii siirtymistä päästöttömään energiaan. Akuissa käytettävien mineraalien kysyntä kasvaa, mutta kaivokset ja tehtaat aiheuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia eri puolilla maailmaa.
PINNALLA
Terveys Nyt
MITÄ GEENIT KERTOVAT TERVEYDESTÄ?
Tieto geeneistämme karttuu vauhdilla: moni on tehnyt DNA-testin tai luovuttanut näytteensä biopankkiin. Miten geenitietoa voidaan hyödyntää terveydenhoidossa? Tehdäänkö tulevaisuuden lääkärin tai ravitsemusterapeutin vastaanotolla geenitesti? Miksi sama lääke tai ruokavalio ei sovi kaikille? Tässä tapahtumassa kuulet, mitä geenit kertovat terveydestä!
NAISTEN TERVEYDEN ILTA
Miten sukupuolikromosomit vaikuttavat terveyteemme ja mitä 2000 suomalaisen naisen terveystutkimuksesta paljastui? Miksi synnyttäminen on Suomessa maailman turvallisinta ja mitä kaikkien pitäisi tietää vaihdevuosista?
TÄTÄ ET TIENNYT SUOLISTOSTA
Tieto suoliston yhteydestä moniin sairauksiin ja suolistomikrobien merkityksestä kehittyy huimaa vauhtia. Samalla tulehduksellisista suolistosairauksista uhkaa tulla uusi kansantautimme. Tässä tapahtumassa kuulet, mitä viimeisin tutkimustieto kertoo suoliston hyvinvoinnista.
MITEN LIHAVUUTTA PITÄISI HOITAA?
Miten lihavuutta pitäisi hoitaa? Rosa Kettumäen johdolla aiheesta keskustelevat professorit Kirsi Pietiläinen ja Karri Silventoinen sekä työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roos.
MIELENHUOLTOILTA
Maailman kriisit vetävät mielen matalaksi, eivätkä aivomme pysy tietoyhteiskunnan kiihtyvän tahdin perässä. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävää vauhtia. Tiedekulmassa pohditaan asiantuntijoiden johdolla, miten voisimme yksilöinä, yhteisöjen jäseninä ja yhteiskuntana huolehtia paremmin mielenterveydestä.
YMMÄRRÄ AIVOJASI
Miksi muisti pätkii ja kuinka aivoja voi huoltaa? Miksi aikuiset eivät opi vieraita kieliä yhtä vaivattomasti kuin lapset? Miksi näemme aaveita ja uskomme salaliittoihin? Tässä tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat auttavat sinua ymmärtämään aivojasi!
MITÄ GEENIT KERTOVAT TERVEYDESTÄ?
Tieto geeneistämme karttuu vauhdilla: moni on tehnyt DNA-testin tai luovuttanut näytteensä biopankkiin. Miten geenitietoa voidaan hyödyntää terveydenhoidossa? Tehdäänkö tulevaisuuden lääkärin tai ravitsemusterapeutin vastaanotolla geenitesti? Miksi sama lääke tai ruokavalio ei sovi kaikille? Tässä tapahtumassa kuulet, mitä geenit kertovat terveydestä!
NAISTEN TERVEYDEN ILTA
Miten sukupuolikromosomit vaikuttavat terveyteemme ja mitä 2000 suomalaisen naisen terveystutkimuksesta paljastui? Miksi synnyttäminen on Suomessa maailman turvallisinta ja mitä kaikkien pitäisi tietää vaihdevuosista?
TÄTÄ ET TIENNYT SUOLISTOSTA
Tieto suoliston yhteydestä moniin sairauksiin ja suolistomikrobien merkityksestä kehittyy huimaa vauhtia. Samalla tulehduksellisista suolistosairauksista uhkaa tulla uusi kansantautimme. Tässä tapahtumassa kuulet, mitä viimeisin tutkimustieto kertoo suoliston hyvinvoinnista.
MITEN LIHAVUUTTA PITÄISI HOITAA?
Miten lihavuutta pitäisi hoitaa? Rosa Kettumäen johdolla aiheesta keskustelevat professorit Kirsi Pietiläinen ja Karri Silventoinen sekä työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roos.
MIELENHUOLTOILTA
Maailman kriisit vetävät mielen matalaksi, eivätkä aivomme pysy tietoyhteiskunnan kiihtyvän tahdin perässä. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävää vauhtia. Tiedekulmassa pohditaan asiantuntijoiden johdolla, miten voisimme yksilöinä, yhteisöjen jäseninä ja yhteiskuntana huolehtia paremmin mielenterveydestä.
YMMÄRRÄ AIVOJASI
Miksi muisti pätkii ja kuinka aivoja voi huoltaa? Miksi aikuiset eivät opi vieraita kieliä yhtä vaivattomasti kuin lapset? Miksi näemme aaveita ja uskomme salaliittoihin? Tässä tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat auttavat sinua ymmärtämään aivojasi!
MITÄ GEENIT KERTOVAT TERVEYDESTÄ?
Tieto geeneistämme karttuu vauhdilla: moni on tehnyt DNA-testin tai luovuttanut näytteensä biopankkiin. Miten geenitietoa voidaan hyödyntää terveydenhoidossa? Tehdäänkö tulevaisuuden lääkärin tai ravitsemusterapeutin vastaanotolla geenitesti? Miksi sama lääke tai ruokavalio ei sovi kaikille? Tässä tapahtumassa kuulet, mitä geenit kertovat terveydestä!
NAISTEN TERVEYDEN ILTA
Miten sukupuolikromosomit vaikuttavat terveyteemme ja mitä 2000 suomalaisen naisen terveystutkimuksesta paljastui? Miksi synnyttäminen on Suomessa maailman turvallisinta ja mitä kaikkien pitäisi tietää vaihdevuosista?
TÄTÄ ET TIENNYT SUOLISTOSTA
Tieto suoliston yhteydestä moniin sairauksiin ja suolistomikrobien merkityksestä kehittyy huimaa vauhtia. Samalla tulehduksellisista suolistosairauksista uhkaa tulla uusi kansantautimme. Tässä tapahtumassa kuulet, mitä viimeisin tutkimustieto kertoo suoliston hyvinvoinnista.
MITEN LIHAVUUTTA PITÄISI HOITAA?
Miten lihavuutta pitäisi hoitaa? Rosa Kettumäen johdolla aiheesta keskustelevat professorit Kirsi Pietiläinen ja Karri Silventoinen sekä työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roos.
MIELENHUOLTOILTA
Maailman kriisit vetävät mielen matalaksi, eivätkä aivomme pysy tietoyhteiskunnan kiihtyvän tahdin perässä. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävää vauhtia. Tiedekulmassa pohditaan asiantuntijoiden johdolla, miten voisimme yksilöinä, yhteisöjen jäseninä ja yhteiskuntana huolehtia paremmin mielenterveydestä.
Tekoäly
Miten tekoäly muuttaa työtä?
ChatGPT ja muut suuret kielimallit tulivat ryminällä ihmisten tietoisuuteen vuonna 2023. Julkisuudessa ja työpaikoilla pohditaan nyt, miten uusia tekoälymalleja voidaan hyödyntää työelämässä ja millä tavalla ne muuttavat työtä ja ammatteja.
Tarvitseeko tekoäly sääntöjä?
Miapetra Kumpula-Natri, Petri Myllymäki, Olli-Pekka Rissanen ja Suvi Sankari keskustelevat siitä, millaista sääntelyä tekoäly tarvitsee ja miten se tullaan toteuttamaan. Keskustelun juontaa Elina Lappalainen.
Mitä tulevaisuuden tekoäly tekee?
Miltä tulevaisuus näyttää, kun katsomme sitä älykkäiden teknologioiden näkökulmasta? Tervetuloa aikamatkalle tulevaisuuteen, jossa ihminen rakentaa parempaa maailmaa yhdessä tekoälyn kanssa.
Puhutko dataa?
Tämä dataa ja datalukutaitoa käsittelevä keskustelu antaa sinulle eväitä uuden kansalaistaidon opetteluun ja vastaa kysymyksistä tärkeimpään: minkälaiseen dataan voimme luottaa? Keskustelun asiantuntijoina ovat Meeri Haataja, Antti Honkela, Karoliina Snell ja Petri Ylikoski. Keskustelun juontaa Jari Hanska.
Kenen tekoäly?
Asiantuntijat Matti Nelimarkka, Anna-Mari Rusanen ja Teemu Roos pureutuvat keskustelussa tekoälyn kehitystä ohjaaviin eettisiin kysymyksiin ja oletuksiin sekä pohtivat, millaisia valintoja älykkäiden teknologioiden taustalla on. Keskustelun juontaa Ville Blåfield.
AI generated it – who owns it?
As AI takes on more of the human workload in the fields of creative industries, we need to ask who owns the rights to the creations.
Miten tekoäly muuttaa työtä?
ChatGPT ja muut suuret kielimallit tulivat ryminällä ihmisten tietoisuuteen vuonna 2023. Julkisuudessa ja työpaikoilla pohditaan nyt, miten uusia tekoälymalleja voidaan hyödyntää työelämässä ja millä tavalla ne muuttavat työtä ja ammatteja.
Tarvitseeko tekoäly sääntöjä?
Miapetra Kumpula-Natri, Petri Myllymäki, Olli-Pekka Rissanen ja Suvi Sankari keskustelevat siitä, millaista sääntelyä tekoäly tarvitsee ja miten se tullaan toteuttamaan. Keskustelun juontaa Elina Lappalainen.
Mitä tulevaisuuden tekoäly tekee?
Miltä tulevaisuus näyttää, kun katsomme sitä älykkäiden teknologioiden näkökulmasta? Tervetuloa aikamatkalle tulevaisuuteen, jossa ihminen rakentaa parempaa maailmaa yhdessä tekoälyn kanssa.
Puhutko dataa?
Tämä dataa ja datalukutaitoa käsittelevä keskustelu antaa sinulle eväitä uuden kansalaistaidon opetteluun ja vastaa kysymyksistä tärkeimpään: minkälaiseen dataan voimme luottaa? Keskustelun asiantuntijoina ovat Meeri Haataja, Antti Honkela, Karoliina Snell ja Petri Ylikoski. Keskustelun juontaa Jari Hanska.
Kenen tekoäly?
Asiantuntijat Matti Nelimarkka, Anna-Mari Rusanen ja Teemu Roos pureutuvat keskustelussa tekoälyn kehitystä ohjaaviin eettisiin kysymyksiin ja oletuksiin sekä pohtivat, millaisia valintoja älykkäiden teknologioiden taustalla on. Keskustelun juontaa Ville Blåfield.
AI generated it – who owns it?
As AI takes on more of the human workload in the fields of creative industries, we need to ask who owns the rights to the creations.
Miten tekoäly muuttaa työtä?
ChatGPT ja muut suuret kielimallit tulivat ryminällä ihmisten tietoisuuteen vuonna 2023. Julkisuudessa ja työpaikoilla pohditaan nyt, miten uusia tekoälymalleja voidaan hyödyntää työelämässä ja millä tavalla ne muuttavat työtä ja ammatteja.
Tarvitseeko tekoäly sääntöjä?
Miapetra Kumpula-Natri, Petri Myllymäki, Olli-Pekka Rissanen ja Suvi Sankari keskustelevat siitä, millaista sääntelyä tekoäly tarvitsee ja miten se tullaan toteuttamaan. Keskustelun juontaa Elina Lappalainen.
Mitä tulevaisuuden tekoäly tekee?
Miltä tulevaisuus näyttää, kun katsomme sitä älykkäiden teknologioiden näkökulmasta? Tervetuloa aikamatkalle tulevaisuuteen, jossa ihminen rakentaa parempaa maailmaa yhdessä tekoälyn kanssa.
Puhutko dataa?
Tämä dataa ja datalukutaitoa käsittelevä keskustelu antaa sinulle eväitä uuden kansalaistaidon opetteluun ja vastaa kysymyksistä tärkeimpään: minkälaiseen dataan voimme luottaa? Keskustelun asiantuntijoina ovat Meeri Haataja, Antti Honkela, Karoliina Snell ja Petri Ylikoski. Keskustelun juontaa Jari Hanska.
Kenen tekoäly?
Asiantuntijat Matti Nelimarkka, Anna-Mari Rusanen ja Teemu Roos pureutuvat keskustelussa tekoälyn kehitystä ohjaaviin eettisiin kysymyksiin ja oletuksiin sekä pohtivat, millaisia valintoja älykkäiden teknologioiden taustalla on. Keskustelun juontaa Ville Blåfield.
Maailma Nyt
MITÄ TIEDÄMME KATUJENGEISTÄ?
Nuorten väkivaltarikollisuus ja niin sanottu katujengi-ilmiö ovat nousseet puheenaiheiksi Ruotsin jälkeen myös Suomessa. Poliisi puuttuu katujengien toimintaan yhä tiukemmin, mutta toistaiseksi meillä on vähän tutkittua tietoa näistä ryhmistä ja niiden rikollisuudesta.
DIGIJÄTTIEN ARMOILLA
Kourallinen globaaleja digijättejä vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, mitkä näkökulmat päätyvät politiikan agendoihin ja uutisvirtoihimme – ja millaisiksi mielipiteemme ja käsityksemme todellisuudesta muodostuvat.
TARINOIDEN SOTA
Venäjän hyökkäys Ukrainassa, sota Lähi-idässä ja monet muut konfliktit synnyttävät informaatiotulvan. Kilpailevat tarinat sekä sosiaalisessa mediassa leviävä disinformaatio ja propaganda hämärtävät todellisuutta ja lisäävät vastakkainasettelua eri osapuolten välillä.
MITEN POLITIIKKAA PUHUTAAN?
Tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat kertovat, millaista on populistinen retoriikka, miten militaristista kieltä, huumoria ja uskonnollista puhetta käytetään politiikassa – ja miten sosiaalisen median visuaalisuus vaikuttaa poliittiseen toimintaan.
Presidentinvaalien loppukiri tutkijoiden kanssa
Tiedekulman Tieteiden yössä keskustellaan tutkijoiden johdolla presidentinvaalien ajankohtaisista kysymyksistä: millaisissa asetelmissa ehdokkaat suuntaavat vaalipäivään? Mihin kannattaa kiinnittää huomiota tässä vaiheessa kampanjoita? Mikä erottaa ehdokkaita? Kuka puhuu itsensä vaalivoittoon?
MITÄ TIEDÄMME KATUJENGEISTÄ?
Nuorten väkivaltarikollisuus ja niin sanottu katujengi-ilmiö ovat nousseet puheenaiheiksi Ruotsin jälkeen myös Suomessa. Poliisi puuttuu katujengien toimintaan yhä tiukemmin, mutta toistaiseksi meillä on vähän tutkittua tietoa näistä ryhmistä ja niiden rikollisuudesta.
DIGIJÄTTIEN ARMOILLA
Kourallinen globaaleja digijättejä vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, mitkä näkökulmat päätyvät politiikan agendoihin ja uutisvirtoihimme – ja millaisiksi mielipiteemme ja käsityksemme todellisuudesta muodostuvat.
TARINOIDEN SOTA
Venäjän hyökkäys Ukrainassa, sota Lähi-idässä ja monet muut konfliktit synnyttävät informaatiotulvan. Kilpailevat tarinat sekä sosiaalisessa mediassa leviävä disinformaatio ja propaganda hämärtävät todellisuutta ja lisäävät vastakkainasettelua eri osapuolten välillä.
MITEN POLITIIKKAA PUHUTAAN?
Tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat kertovat, millaista on populistinen retoriikka, miten militaristista kieltä, huumoria ja uskonnollista puhetta käytetään politiikassa – ja miten sosiaalisen median visuaalisuus vaikuttaa poliittiseen toimintaan.
Presidentinvaalien loppukiri tutkijoiden kanssa
Tiedekulman Tieteiden yössä keskustellaan tutkijoiden johdolla presidentinvaalien ajankohtaisista kysymyksistä: millaisissa asetelmissa ehdokkaat suuntaavat vaalipäivään? Mihin kannattaa kiinnittää huomiota tässä vaiheessa kampanjoita? Mikä erottaa ehdokkaita? Kuka puhuu itsensä vaalivoittoon?
MITÄ TIEDÄMME KATUJENGEISTÄ?
Nuorten väkivaltarikollisuus ja niin sanottu katujengi-ilmiö ovat nousseet puheenaiheiksi Ruotsin jälkeen myös Suomessa. Poliisi puuttuu katujengien toimintaan yhä tiukemmin, mutta toistaiseksi meillä on vähän tutkittua tietoa näistä ryhmistä ja niiden rikollisuudesta.
DIGIJÄTTIEN ARMOILLA
Kourallinen globaaleja digijättejä vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, mitkä näkökulmat päätyvät politiikan agendoihin ja uutisvirtoihimme – ja millaisiksi mielipiteemme ja käsityksemme todellisuudesta muodostuvat.
TARINOIDEN SOTA
Venäjän hyökkäys Ukrainassa, sota Lähi-idässä ja monet muut konfliktit synnyttävät informaatiotulvan. Kilpailevat tarinat sekä sosiaalisessa mediassa leviävä disinformaatio ja propaganda hämärtävät todellisuutta ja lisäävät vastakkainasettelua eri osapuolten välillä.
MITEN POLITIIKKAA PUHUTAAN?
Tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat kertovat, millaista on populistinen retoriikka, miten militaristista kieltä, huumoria ja uskonnollista puhetta käytetään politiikassa – ja miten sosiaalisen median visuaalisuus vaikuttaa poliittiseen toimintaan.
Presidentinvaalien loppukiri tutkijoiden kanssa
Tiedekulman Tieteiden yössä keskustellaan tutkijoiden johdolla presidentinvaalien ajankohtaisista kysymyksistä: millaisissa asetelmissa ehdokkaat suuntaavat vaalipäivään? Mihin kannattaa kiinnittää huomiota tässä vaiheessa kampanjoita? Mikä erottaa ehdokkaita? Kuka puhuu itsensä vaalivoittoon?
Minne menet maailma?
Media, oikeus, politiikka
Kansanedustajista koostuva eduskunnan perustuslakivaliokunta käyttää merkittävää valtaa, kun se tulkitsee lakien perustuslainmukaisuutta. Sen antamat tulkinnat koskevat viime kädessä koko yhteiskuntaa.
Taistelu maailman suunnasta
Venäjän hyökkäyssodassa talous ja kaupankäynti jäivät nationalismin ja vallanhimon jalkoihin. Samaan aikaan kilpailu vallasta ja etupiireistä luo vastakkainasettelua eri maiden ja ryhmittymien välille. Nykyistä maailmanjärjestystä ja demokratioita haastetaan eri suunnista.
Itsevaltiaiden armoilla?
Demokratian ja oikeusvaltion tila on heikentynyt viime vuosina maailmanlaajuisesti ja autoritaarisuus on nostanut päätään myös Euroopan unionin sisällä.
Influenssereista vaikuttajaviestintään – miten demokratia muuttuu?
Tässä tapahtumassa on luvassa tietoa demokratian murroksesta viidestä eri näkökulmasta.
Suunnanmuutos
Kohti kestävää yhteiskuntaa
Kuinka koko yhteiskunta muutetaan niin, ettei kukaan jää jalkoihin? Tässä tapahtumassa tutkijat haastavat poliitikot Tiedekulman Stagella eduskuntavaalien alla. Mitä tulevan hallituksen pitää ottaa huomioon, kun se ottaa askelia kohti kestävämpää yhteiskuntaa?
Tulevaisuuden ruoka
Yhä useampi ihminen näkee nälkää. Juuri nyt globaalia ruokakriisiä pahentaa Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Taustalla on kuitenkin suurempia kehityskulkuja: ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen takia koko ruuantuotantojärjestelmä on mietittävä uudelleen, pikaisesti. Miten ruokakriisi ratkaistaan? Mitä syömme tulevaisuudessa ja kuinka ruokamme tuotetaan? §
Miten käy kapitalismin?
Millainen on tulevaisuuden talous, joka ottaa nykyistä paremmin huomioon maapallon rajalliset resurssit? Onko talouskasvua ja ympäristökriisien hidastamista mahdollista yhdistää? Tässä tapahtumassa keskustellaan siitä, miksi ja miten talousjärjestelmämme pitää muuttua ympäristökriisien myötä.
Miten tässä näin kävi – ja kuinka tästä eteenpäin?
Tässä tapahtumassa pysähdytään hetkeksi pohtimaan, kuinka oikein päädyimmekään nykyiseen tilanteeseen. Mitkä käytännöt, tavat ja tottumukset ovat ajaneet ihmiskunnan suhteellisen lyhyessä ajassa kohti maapallon kantokyvyn rajoja? Ja kuinka kurssi korjataan?
Katse ylös
UUDEN TIEDON KLUBI
Kaiken maailman terveys
PELASTETAAN ANTIBIOOTIT
Antibioottiresistenssin syitä ja ratkaisuja pohtimassa 12.4. klo 17 ovat Ruokaviraston ylitarkastaja Saija Kalenius, infektiosairauksien professori Anu Kantele ja mikrobiologian professori Marko Virta. Keskustelua luotsaa Reetta Räty.
SAMASTA PUUSTA
Ihminen on osa luontoa ja luontoympäristö vaikuttaa terveyteemme monin tavoin. Terveydenhuollossa on alettu tunnistamaan luonnon hyvinvointia lisäävät vaikutukset entistä paremmin ja samalla ymmärretty, että luonnonsuojelu on myös terveyden suojelua.
PANDEMIAN ANATOMIA
Mitä menneet pandemiat ja epidemiat opettavat meille ja kuinka kohtaamme seuraavan? Tässä keskustelussa hypätään sivuun päivittäisen koronatilanteen seurannasta ja katsotaan pandemioita pidemmällä aikaperspektiivillä ja koko maailman näkökulmasta. Mikä on globaali koronatilanne viiden vuoden päästä?
RAJATON TERVEYS
Viimeistään koronapandemia on herättänyt meidät huomaamaan, että ihmisten, eläinten ja koko ekosysteemin terveyttä ei voi käsitellä toisistaan erillisinä asioina. Virukset eivät tunne valtioiden eivätkä eliölajien rajoja. Maapallon elämä on verkosto, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Haloo, Suomi!
Luontokato
RATKAISUJA LUONNON HYVÄKSI
Tule mukaan oppimaan, miten viherkatot torjuvat luontokatoa kaupungeissa, kuinka sosiaalisen median dataa käytetään salametsästyksen estämiseen tai mullan terveyttä edistävät mikrobit tuodaan takaisin kaupunkilaisten elinympäristöön. Ratkaisuja luonnon hyväksi -tapahtumassa perehdytään myös luontoystävällisempiin väriaineisiin ja opit, miten maailma paranee papuja syömällä.
HINTALAPPU LUONNOLLE
Luontokadon torjumisesta talouden mekanismien ja sääntelyn avulla keskustelemassa ovat ympäristöekonomian apulaisprofessori Lassi Ahlvik, ympäristöoikeuden professori Kai Kokko ja ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari. Keskustelun juontaa Reetta Räty.
TAKAISIN LUONTOON
Keskustelemassa ovat ympäristötieteilijä Risto Willamo, väitöstutkija Tina Nyfors ja tietokirjailija ja dosentti Panu Pihkala. Ohjelman juontaa Reetta Räty.
LUONTOKADON PERUSTEET
Keskustelemassa ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, lajien uhanalaisuusarvioinnin asiantuntija Aino Juslen ja Ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelman akatemiatutkija Maija Heikkilä. Keskustelun juontaa Mari Koistinen.
TIEDEKULMA LIVE
POIKKEUSLINJALLA
HELSINKI HEALTH WEEK
HOPE FOR GLOBE
SMART AS HEL