Takaisin
Upcoming events
Latest
Most Popular
Tilaa Tiedekulman videot ja podcastit
Ympäristö Nyt
LISÄÄ LUONTOA KAUPUNKIIN?
Tulevaisuuden kaupungin pitäisi sitoa hiiltä, torjua luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuten tulvia ja helleaaltoja. Miten kaupunkien kehittämisessä sovitetaan yhteen vanhat käytännöt, asukkaiden tarpeet ja uusin tutkimustieto ympäristökriisien torjunnasta? Onko tulevaisuuden kaupunki nykyistä vihreämpi?
MITEN SUOMEN LUONTO VOI?
Luontokato etenee myös Suomessa. Moni tuttu eläin-, kasvi- ja sienilaji on vaarassa. Elinympäristöt pirstoutuvat, ja ilmaston lämpeneminen ajaa kotimaisia lajeja pohjoisemmaksi.
MISTÄ VIRTAA TULEVAISUUDESSA?
Miten päästötöntä energiaa tuotetaan tulevaisuudessa? Tässä tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat kertovat, milloin fuusioenergia on arkipäivää, miksi kaikki puhuvat nyt vedystä, ja onko hiilidioksidin talteenotto ratkaisu energiantuotannon päästöihin. Miten aurinkokennoista tehdään niin ohuita, että niillä voi pinnoittaa ikkunat? Lämmitetäänkö talot tulevaisuudessa maan syvyyksistä poratulla lämmöllä? Tervetuloa kurkistamaan tulevaisuuden energiateknologioihin!
MITÄ METSILLE PITÄISI TEHDÄ?
Millaista metsäpolitiikkaa Suomen kannattaisi tutkitun tiedon valossa tehdä? Tässä tapahtumassa päästetään eturivin tutkijat kertomaan, mitä tiedämme metsistä ja niiden roolista ympäristökriisien ratkaisemisessa.
AKKUJA, MUTTA MILLÄ HINNALLA?
Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii siirtymistä päästöttömään energiaan. Akuissa käytettävien mineraalien kysyntä kasvaa, mutta kaivokset ja tehtaat aiheuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia eri puolilla maailmaa.
Lepakkoilta
Marraskuun pimeydessä Tiedekulma muuttuu lepakkoluolaksi. Tule kuulemaan, mitä tiedämme nahkasiipisistä yön kiitäjistä ja esitä kysymyksesi tutkijoille!
Miten ilmasto muuttaa turvallisuutta?
Muutokset ympäristössä vaikuttavat myös yhteiskuntiin. Etenevä ilmastonmuutos voi heikentää ruokaturvaa ja lisätä levottomuuksia ja konflikteja ympäri maailmaa.
Miten maapallon käy?
Maapallon keskilämpötila jatkaa nousuaan ja kriittinen 1,5 asteen rajapyykki on ylittymässä lähivuosina. Lämpeneminen saattaa aiheuttaa arvaamattomia ketjureaktioita ympäristössämme.
Mitä väliä on luonto- ja ilmastokokouksilla?
Kansainväliset luonto- ja ilmastokokoukset ovat massiivisia tapahtumia, joilla on haastava tehtävä: saada maailman maat toimimaan yhdessä ympäristökriisien pysäyttämiseksi.
MITEN SUOMI TORJUU YMPÄRISTÖKRIISEJÄ?
Ovatko Suomen ilmastotoimet riittäviä? Pitäisikö kotitalouksien kulutusta ohjata nykyistä vahvemmin ympäristöystävällisempään suuntaan?
LISÄÄ LUONTOA KAUPUNKIIN?
Tulevaisuuden kaupungin pitäisi sitoa hiiltä, torjua luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuten tulvia ja helleaaltoja. Miten kaupunkien kehittämisessä sovitetaan yhteen vanhat käytännöt, asukkaiden tarpeet ja uusin tutkimustieto ympäristökriisien torjunnasta? Onko tulevaisuuden kaupunki nykyistä vihreämpi?
MITEN SUOMEN LUONTO VOI?
Luontokato etenee myös Suomessa. Moni tuttu eläin-, kasvi- ja sienilaji on vaarassa. Elinympäristöt pirstoutuvat, ja ilmaston lämpeneminen ajaa kotimaisia lajeja pohjoisemmaksi.
MISTÄ VIRTAA TULEVAISUUDESSA?
Miten päästötöntä energiaa tuotetaan tulevaisuudessa? Tässä tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat kertovat, milloin fuusioenergia on arkipäivää, miksi kaikki puhuvat nyt vedystä, ja onko hiilidioksidin talteenotto ratkaisu energiantuotannon päästöihin. Miten aurinkokennoista tehdään niin ohuita, että niillä voi pinnoittaa ikkunat? Lämmitetäänkö talot tulevaisuudessa maan syvyyksistä poratulla lämmöllä? Tervetuloa kurkistamaan tulevaisuuden energiateknologioihin!
MITÄ METSILLE PITÄISI TEHDÄ?
Millaista metsäpolitiikkaa Suomen kannattaisi tutkitun tiedon valossa tehdä? Tässä tapahtumassa päästetään eturivin tutkijat kertomaan, mitä tiedämme metsistä ja niiden roolista ympäristökriisien ratkaisemisessa.
AKKUJA, MUTTA MILLÄ HINNALLA?
Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii siirtymistä päästöttömään energiaan. Akuissa käytettävien mineraalien kysyntä kasvaa, mutta kaivokset ja tehtaat aiheuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia eri puolilla maailmaa.
Lepakkoilta
Marraskuun pimeydessä Tiedekulma muuttuu lepakkoluolaksi. Tule kuulemaan, mitä tiedämme nahkasiipisistä yön kiitäjistä ja esitä kysymyksesi tutkijoille!
Miten ilmasto muuttaa turvallisuutta?
Muutokset ympäristössä vaikuttavat myös yhteiskuntiin. Etenevä ilmastonmuutos voi heikentää ruokaturvaa ja lisätä levottomuuksia ja konflikteja ympäri maailmaa.
Miten maapallon käy?
Maapallon keskilämpötila jatkaa nousuaan ja kriittinen 1,5 asteen rajapyykki on ylittymässä lähivuosina. Lämpeneminen saattaa aiheuttaa arvaamattomia ketjureaktioita ympäristössämme.
Mitä väliä on luonto- ja ilmastokokouksilla?
Kansainväliset luonto- ja ilmastokokoukset ovat massiivisia tapahtumia, joilla on haastava tehtävä: saada maailman maat toimimaan yhdessä ympäristökriisien pysäyttämiseksi.
MITEN SUOMI TORJUU YMPÄRISTÖKRIISEJÄ?
Ovatko Suomen ilmastotoimet riittäviä? Pitäisikö kotitalouksien kulutusta ohjata nykyistä vahvemmin ympäristöystävällisempään suuntaan?
LISÄÄ LUONTOA KAUPUNKIIN?
Tulevaisuuden kaupungin pitäisi sitoa hiiltä, torjua luontokatoa ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuten tulvia ja helleaaltoja. Miten kaupunkien kehittämisessä sovitetaan yhteen vanhat käytännöt, asukkaiden tarpeet ja uusin tutkimustieto ympäristökriisien torjunnasta? Onko tulevaisuuden kaupunki nykyistä vihreämpi?
MITEN SUOMEN LUONTO VOI?
Luontokato etenee myös Suomessa. Moni tuttu eläin-, kasvi- ja sienilaji on vaarassa. Elinympäristöt pirstoutuvat, ja ilmaston lämpeneminen ajaa kotimaisia lajeja pohjoisemmaksi.
MISTÄ VIRTAA TULEVAISUUDESSA?
Miten päästötöntä energiaa tuotetaan tulevaisuudessa? Tässä tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat kertovat, milloin fuusioenergia on arkipäivää, miksi kaikki puhuvat nyt vedystä, ja onko hiilidioksidin talteenotto ratkaisu energiantuotannon päästöihin. Miten aurinkokennoista tehdään niin ohuita, että niillä voi pinnoittaa ikkunat? Lämmitetäänkö talot tulevaisuudessa maan syvyyksistä poratulla lämmöllä? Tervetuloa kurkistamaan tulevaisuuden energiateknologioihin!
MITÄ METSILLE PITÄISI TEHDÄ?
Millaista metsäpolitiikkaa Suomen kannattaisi tutkitun tiedon valossa tehdä? Tässä tapahtumassa päästetään eturivin tutkijat kertomaan, mitä tiedämme metsistä ja niiden roolista ympäristökriisien ratkaisemisessa.
AKKUJA, MUTTA MILLÄ HINNALLA?
Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii siirtymistä päästöttömään energiaan. Akuissa käytettävien mineraalien kysyntä kasvaa, mutta kaivokset ja tehtaat aiheuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia eri puolilla maailmaa.
PINNALLA
Trumpin haastajat
Yhdysvaltain politiikassa mennään täyttä vauhtia kohti marraskuun 2020 presidentinvaaleja. Demokraattien esivaalit alkoivat kompuroiden Iowassa ja ne kestävät koko kevään. Samaan aikaan senaatti vapautti Donald Trumpin virkarikossyytteestä ja republikaanit näyttävät asettuvan vahvemmin istuvan presidentin taakse.
Koulujen joulujuhlat
Marraskuussa apulaisoikeusasiamies linjasi, että koko koulun yhteistä lukukauden päätösjuhlaa ei tule järjestää kirkossa. Päätös laittoi monessa koulussa jo tehdyt suunnitelmat joulujuhlista uusiksi pikavauhdilla ja herätti runsaasti julkista keskustelua.
The Fall of the Berlin Wall
Thirty years after the fall of the Berlin Wall, this discussion will explore the effects of this momentous event which perhaps more than any other single occurrence has come to epitomize the change of the world order at the end of the 20th century.
Mainokset mediassa
Lentotarjoukset, pikavipit ja viimeisimpänä Hongkongin erityishallintoalueen ilmoitus, joka julkaistiin isoissa lehdissä ympäri maailmaa. Onko väliä, että kaupallisen median mainokset ovat ristiriidassa niiden toimituksellisen sisällön kanssa? Noudattavatko mediat mainosten julkaisemisessa tiettyä linjaa vai ratkaiseeko raha? Entä miten sananvapaus liittyy tähän?
Mistä eurovaaleissa äänestetään
Euroopan parlamentti edustaa Euroopan unionin päätöksenteossa kansalaisten ääntä. Monen kansalaisen on kuitenkin vaikea hahmottaa, miksi ja miten äänensä europarlamenttivaaleissa käyttää. Tule Tiedekulmaan kuulemaan EU-tutkijoiden ohjenuorat valistuneen äänestyspäätöksen tekemiselle.
Mikä ratkaisee Yhdysvaltojen presidentinvaalit?
Yhdysvaltalaiset pääsevät äänestämään presidentin valitsijamiehet 50 osavaltiossa. Vaaleissa katseet kohdistuvat kuitenkin kouralliseen vaa'ankieliosavaltioita, jotka Kamala Harrisin ja Donald Trumpin kampanjat yrittävät voittaa puolelleen.
Miten Yhdysvaltojen vaalitulos vaikuttaa Suomeen ja muuhun maailmaan?
Maailmanpolitiikkaa uhkaa epäjärjestys, ja Yhdysvalloilta peräänkuulutetaan isoa roolia globaalien kriisien ja konfliktien keskellä. Kauppasodat ja teknologiakilpailu heijastuvat talouteen kaikkialla maailmassa.
Miksi amerikkalainen yhteiskunta on jakautunut?
Suuret alueelliset erot ja väestön muutokset ovat aina näkyneet Yhdysvaltojen politiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vuosikymmenten aikana demokraattien ja republikaanien äänestäjiä on liikkunut puolueesta toiseen. Nyt poliitikot tuntuvat kaivautuneen entistä syvemmälle poteroihin, ja marraskuun presidentinvaalien alla amerikkalainen yhteiskunta näyttää jakautuneemmalta kuin aikoihin.
Vallan uusjako Euroopassa?
EU-vaaleissa äänestetään Euroopan parlamentin uudesta valtatasapainosta ja kannoista. Menestystä on ennakoitu erityisesti laitaoikeiston ryhmille.
Kuka voittaa taistelun Euroopan tarinasta?
EU kertoo itsestään tarinaa demokratian, rauhan, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vaalijana. Samaan aikaan esimerkiksi muuttoliikkeet, oikeusvaltion ongelmat ja turvallisuuspolitiikan kysymykset haastavat EU:n arvoja ja päämääriä. Onko EU:n omakuva edes oikea?
Maailma palaa! Miten käy EU:n?
Maailmanpoliittinen tilanne ja globaali kilpailu kiristyvät. Valtioiden rajat ylittävät ongelmat koettelevat Euroopan unionia ja sen päätöksentekoa.
Suomen uusi suunta
Seuraava presidentti aloittaa kautensa tilanteessa, jossa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Nato-jäsenyys ja suurvaltakilpailu määrittelevät Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdon työtä. Presidentti on tärkeässä roolissa, kun Suomi etsii paikkaansa ja strategiaansa kansainvälisellä kentällä.
Suomi suurvaltojen puristuksissa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi maailmanpolitiikan polarisoitumisen yhä selkeämmin näkyväksi. Suomi on valinnut puolensa Naton ja EU:n jäsenenä. Syventyvä kahdenvälinen puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa vahvistaa yhteyksiä länteen. Toisella puolella Kiina ja Venäjä etsivät kumppaneita globaalista etelästä.
Suomen ulkopolitiikan mustat aukot
Suomi liittyi Natoon määrätietoisesti ja nopeasti poliittisen johdon yksimielisellä päätöksellä. Vaikka turvallisuuspolitiikan käännös oli suuri, sitä ei julkisuudessa juuri kyseenalaistettu.
MITEN ESTÄMME SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN ROMAHTAMISEN?
Suomen väestö ikääntyy nopeaa vauhtia ja sote-menot kasvavat vuosi vuodelta. Tammikuussa käyntiin polkaistut hyvinvointialueet joutuvat miettimään, mistä saadaan rahat ja työntekijät niille kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Samalla kun palvelutarpeet lisääntyvät, suuri osa nykyisistä hoitajista jää tulevina vuosina eläkkeelle ja ala ei houkuttele uusia tekijöitä.
KÖYHTYYKÖ SUOMI?
Viimeiset vuodet taloutta ovat piinanneet globaalit kriisit, joiden hoitoon liittyvät tukitoimet ovat kasvattaneet valtion menoja. Arvaamaton maailmantilanne ja ympäristökriisiin vastaaminen ovat lisänneet valtioiden roolia taloudessa. Toisaalta Suomen julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen. Tulevalta hallitukselta on peräänkuulutettu pikaisia suunnitelmia julkisen talouden sopeuttamiseksi.
Pinnalla: Kenen säännöillä Euroopassa pelataan?
Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on uudella tavalla uhattuna, ja viime vuosien aikana monia sen peruskiviä on kyseenalaistettu. Voimapolitiikka, etupiirijako ja sota ovat tehneet paluun ja samalla aiemmin laajasti hyväksytyt asiat kuten ihmisoikeudet ja taloudellisen yhteistyön syventäminen ovat joutuneet sivuraiteelle. Populistiset liikkeet vannovat kansallisvaltion itsemääräämisoikeuden nimeen, horjuttaen kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia, kuten ihmisoikeusjärjestelmiä.
Pinnalla: Euroopan näkymättömät rajat
Keitä Euroopassa autetaan ja millä ehdoin? Millaisia solidaarisuuden rajoja Euroopan sisällä kulkee? Mikä merkitys EU-jäsenyydellä on kriisitilanteessa? Mitä eurooppalaisuus merkitsee vaikeina aikoina? Keskustelemassa akatemiatutkija Timo Miettinen, vastaava tutkija Miika Tervonen ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Juontajana on Anu Partanen.
Pinnalla: Millaista on sota 2020-luvun Euroopassa?
Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli tapahtuma, jonka piti olla Euroopan osalta enemmän historiaa kuin nykypäivää. Sota keskellä Eurooppaa tai laajamittainen maasodankäynti tuntui monista pitkään miltei mahdottomalta. Samaan aikaan informaatiosodankäynti ja hybridivaikuttaminen herättävät huolta. Ukrainan sota on saanut monet maat arvioimaan uudelleen omaa puolustuspolitiikkaansa ja varautumistaan erilaisiin kriiseihin.
Pinnalla: Miten tasa-arvo toteutuu koulutuksessa?
Koulutuksen eriarvoisuudesta ja tasa-arvosta ovat keskustelemassa tutkijatohtori Heidi Huilla, erityispedagogiikan professori, varadekaani Markku Jahnukainen ja kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen. Juontaja on Helsingin Sanomien toimittaja, yliopistokirjeenvaihtaja Valtteri Parikka.
Pinnalla: Ilmastoraportin sanoma Suomelle
Pinnalla-ohjelmassa asiantuntijat arvioivat, miltä Suomen ilmastotoimet näyttävät tuoreen IPCC-raportin valossa. IPCC:n kolmas osaraportti julkaistaan 4.4. Tekeekö Suomi riittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Millä osa-alueilla suunta on oikea, entä missä on vielä kirittävää? Millaisia toimia tarvitaan?
Pinnalla: Vaihtuuko valta Unkarissa?
Yhdistynyt oppositio haastaa istuvan pääministerin Viktor Orbánin ja Fidesz-puolueen Unkarin parlamenttivaaleissa sunnuntaina 3. huhtikuuta. Vaikka Orbánin hallinnolla on käytössään suuremmat resurssit ja se hallitsee Unkarin mediaa, mielipidetiedustelut näyttävät tasaisilta. Onko oppositiolla todellinen mahdollisuus voittoon? Miten Ukrainan sota vaikuttaa vaaleihin? Onko Unkarin vaalien tuloksella vaikutusta Euroopan Unionin yhtenäisyyteen Venäjän ja muuttuneen turvallisuustilanteen edessä? Muuttavatko vaalit maan oikeusvaltiokehityksen suuntaa?
Pinnalla: Glasgow’n ilmastokokous
Kaikessa tässä tarvitaan maiden saumattoman yhteistyön ja hyvän tahdon ohella toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä. Löytävätkö maat yhteisen linjan ja ovatko tavoitteet riittäviä? Siirtyykö keskustelu ilmastonmuutoksen estämisestä yhä enemmän kohti sopeutumiskeinoja? Aiheesta keskustelevat kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola ja ilmakehätieteiden yliopistonlehtori Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta sekä tutkimusprofessori Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista. Juontajana on Helsingin Sanomien ympäristötuottaja Piia Elonen.
Pinnalla: Miten maailman maat pysäyttävät luontokadon?
Pinnalla-ajankohtaisohjelmassa keskustelemassa Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, lajien uhanalaisuusarvioinnin asiantuntija Aino Juslén, Yhdysvaltain tutkimuksen professori, ympäristöhistorian tutkija Mikko Saikku ja ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä. Keskustelun juontaa Helsingin Sanomien luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli.
Trumpin haastajat
Yhdysvaltain politiikassa mennään täyttä vauhtia kohti marraskuun 2020 presidentinvaaleja. Demokraattien esivaalit alkoivat kompuroiden Iowassa ja ne kestävät koko kevään. Samaan aikaan senaatti vapautti Donald Trumpin virkarikossyytteestä ja republikaanit näyttävät asettuvan vahvemmin istuvan presidentin taakse.
Koulujen joulujuhlat
Marraskuussa apulaisoikeusasiamies linjasi, että koko koulun yhteistä lukukauden päätösjuhlaa ei tule järjestää kirkossa. Päätös laittoi monessa koulussa jo tehdyt suunnitelmat joulujuhlista uusiksi pikavauhdilla ja herätti runsaasti julkista keskustelua.
The Fall of the Berlin Wall
Thirty years after the fall of the Berlin Wall, this discussion will explore the effects of this momentous event which perhaps more than any other single occurrence has come to epitomize the change of the world order at the end of the 20th century.
Mainokset mediassa
Lentotarjoukset, pikavipit ja viimeisimpänä Hongkongin erityishallintoalueen ilmoitus, joka julkaistiin isoissa lehdissä ympäri maailmaa. Onko väliä, että kaupallisen median mainokset ovat ristiriidassa niiden toimituksellisen sisällön kanssa? Noudattavatko mediat mainosten julkaisemisessa tiettyä linjaa vai ratkaiseeko raha? Entä miten sananvapaus liittyy tähän?
Mistä eurovaaleissa äänestetään
Euroopan parlamentti edustaa Euroopan unionin päätöksenteossa kansalaisten ääntä. Monen kansalaisen on kuitenkin vaikea hahmottaa, miksi ja miten äänensä europarlamenttivaaleissa käyttää. Tule Tiedekulmaan kuulemaan EU-tutkijoiden ohjenuorat valistuneen äänestyspäätöksen tekemiselle.
Mikä ratkaisee Yhdysvaltojen presidentinvaalit?
Yhdysvaltalaiset pääsevät äänestämään presidentin valitsijamiehet 50 osavaltiossa. Vaaleissa katseet kohdistuvat kuitenkin kouralliseen vaa'ankieliosavaltioita, jotka Kamala Harrisin ja Donald Trumpin kampanjat yrittävät voittaa puolelleen.
Miten Yhdysvaltojen vaalitulos vaikuttaa Suomeen ja muuhun maailmaan?
Maailmanpolitiikkaa uhkaa epäjärjestys, ja Yhdysvalloilta peräänkuulutetaan isoa roolia globaalien kriisien ja konfliktien keskellä. Kauppasodat ja teknologiakilpailu heijastuvat talouteen kaikkialla maailmassa.
Miksi amerikkalainen yhteiskunta on jakautunut?
Suuret alueelliset erot ja väestön muutokset ovat aina näkyneet Yhdysvaltojen politiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vuosikymmenten aikana demokraattien ja republikaanien äänestäjiä on liikkunut puolueesta toiseen. Nyt poliitikot tuntuvat kaivautuneen entistä syvemmälle poteroihin, ja marraskuun presidentinvaalien alla amerikkalainen yhteiskunta näyttää jakautuneemmalta kuin aikoihin.
Vallan uusjako Euroopassa?
EU-vaaleissa äänestetään Euroopan parlamentin uudesta valtatasapainosta ja kannoista. Menestystä on ennakoitu erityisesti laitaoikeiston ryhmille.
Kuka voittaa taistelun Euroopan tarinasta?
EU kertoo itsestään tarinaa demokratian, rauhan, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vaalijana. Samaan aikaan esimerkiksi muuttoliikkeet, oikeusvaltion ongelmat ja turvallisuuspolitiikan kysymykset haastavat EU:n arvoja ja päämääriä. Onko EU:n omakuva edes oikea?
Maailma palaa! Miten käy EU:n?
Maailmanpoliittinen tilanne ja globaali kilpailu kiristyvät. Valtioiden rajat ylittävät ongelmat koettelevat Euroopan unionia ja sen päätöksentekoa.
Suomen uusi suunta
Seuraava presidentti aloittaa kautensa tilanteessa, jossa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Nato-jäsenyys ja suurvaltakilpailu määrittelevät Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdon työtä. Presidentti on tärkeässä roolissa, kun Suomi etsii paikkaansa ja strategiaansa kansainvälisellä kentällä.
Suomi suurvaltojen puristuksissa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi maailmanpolitiikan polarisoitumisen yhä selkeämmin näkyväksi. Suomi on valinnut puolensa Naton ja EU:n jäsenenä. Syventyvä kahdenvälinen puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa vahvistaa yhteyksiä länteen. Toisella puolella Kiina ja Venäjä etsivät kumppaneita globaalista etelästä.
Suomen ulkopolitiikan mustat aukot
Suomi liittyi Natoon määrätietoisesti ja nopeasti poliittisen johdon yksimielisellä päätöksellä. Vaikka turvallisuuspolitiikan käännös oli suuri, sitä ei julkisuudessa juuri kyseenalaistettu.
MITEN ESTÄMME SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN ROMAHTAMISEN?
Suomen väestö ikääntyy nopeaa vauhtia ja sote-menot kasvavat vuosi vuodelta. Tammikuussa käyntiin polkaistut hyvinvointialueet joutuvat miettimään, mistä saadaan rahat ja työntekijät niille kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Samalla kun palvelutarpeet lisääntyvät, suuri osa nykyisistä hoitajista jää tulevina vuosina eläkkeelle ja ala ei houkuttele uusia tekijöitä.
KÖYHTYYKÖ SUOMI?
Viimeiset vuodet taloutta ovat piinanneet globaalit kriisit, joiden hoitoon liittyvät tukitoimet ovat kasvattaneet valtion menoja. Arvaamaton maailmantilanne ja ympäristökriisiin vastaaminen ovat lisänneet valtioiden roolia taloudessa. Toisaalta Suomen julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen. Tulevalta hallitukselta on peräänkuulutettu pikaisia suunnitelmia julkisen talouden sopeuttamiseksi.
Pinnalla: Kenen säännöillä Euroopassa pelataan?
Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on uudella tavalla uhattuna, ja viime vuosien aikana monia sen peruskiviä on kyseenalaistettu. Voimapolitiikka, etupiirijako ja sota ovat tehneet paluun ja samalla aiemmin laajasti hyväksytyt asiat kuten ihmisoikeudet ja taloudellisen yhteistyön syventäminen ovat joutuneet sivuraiteelle. Populistiset liikkeet vannovat kansallisvaltion itsemääräämisoikeuden nimeen, horjuttaen kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia, kuten ihmisoikeusjärjestelmiä.
Pinnalla: Euroopan näkymättömät rajat
Keitä Euroopassa autetaan ja millä ehdoin? Millaisia solidaarisuuden rajoja Euroopan sisällä kulkee? Mikä merkitys EU-jäsenyydellä on kriisitilanteessa? Mitä eurooppalaisuus merkitsee vaikeina aikoina? Keskustelemassa akatemiatutkija Timo Miettinen, vastaava tutkija Miika Tervonen ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Juontajana on Anu Partanen.
Pinnalla: Millaista on sota 2020-luvun Euroopassa?
Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli tapahtuma, jonka piti olla Euroopan osalta enemmän historiaa kuin nykypäivää. Sota keskellä Eurooppaa tai laajamittainen maasodankäynti tuntui monista pitkään miltei mahdottomalta. Samaan aikaan informaatiosodankäynti ja hybridivaikuttaminen herättävät huolta. Ukrainan sota on saanut monet maat arvioimaan uudelleen omaa puolustuspolitiikkaansa ja varautumistaan erilaisiin kriiseihin.
Pinnalla: Miten tasa-arvo toteutuu koulutuksessa?
Koulutuksen eriarvoisuudesta ja tasa-arvosta ovat keskustelemassa tutkijatohtori Heidi Huilla, erityispedagogiikan professori, varadekaani Markku Jahnukainen ja kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen. Juontaja on Helsingin Sanomien toimittaja, yliopistokirjeenvaihtaja Valtteri Parikka.
Pinnalla: Ilmastoraportin sanoma Suomelle
Pinnalla-ohjelmassa asiantuntijat arvioivat, miltä Suomen ilmastotoimet näyttävät tuoreen IPCC-raportin valossa. IPCC:n kolmas osaraportti julkaistaan 4.4. Tekeekö Suomi riittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Millä osa-alueilla suunta on oikea, entä missä on vielä kirittävää? Millaisia toimia tarvitaan?
Pinnalla: Vaihtuuko valta Unkarissa?
Yhdistynyt oppositio haastaa istuvan pääministerin Viktor Orbánin ja Fidesz-puolueen Unkarin parlamenttivaaleissa sunnuntaina 3. huhtikuuta. Vaikka Orbánin hallinnolla on käytössään suuremmat resurssit ja se hallitsee Unkarin mediaa, mielipidetiedustelut näyttävät tasaisilta. Onko oppositiolla todellinen mahdollisuus voittoon? Miten Ukrainan sota vaikuttaa vaaleihin? Onko Unkarin vaalien tuloksella vaikutusta Euroopan Unionin yhtenäisyyteen Venäjän ja muuttuneen turvallisuustilanteen edessä? Muuttavatko vaalit maan oikeusvaltiokehityksen suuntaa?
Pinnalla: Glasgow’n ilmastokokous
Kaikessa tässä tarvitaan maiden saumattoman yhteistyön ja hyvän tahdon ohella toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä. Löytävätkö maat yhteisen linjan ja ovatko tavoitteet riittäviä? Siirtyykö keskustelu ilmastonmuutoksen estämisestä yhä enemmän kohti sopeutumiskeinoja? Aiheesta keskustelevat kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola ja ilmakehätieteiden yliopistonlehtori Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta sekä tutkimusprofessori Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista. Juontajana on Helsingin Sanomien ympäristötuottaja Piia Elonen.
Pinnalla: Miten maailman maat pysäyttävät luontokadon?
Pinnalla-ajankohtaisohjelmassa keskustelemassa Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, lajien uhanalaisuusarvioinnin asiantuntija Aino Juslén, Yhdysvaltain tutkimuksen professori, ympäristöhistorian tutkija Mikko Saikku ja ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä. Keskustelun juontaa Helsingin Sanomien luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli.
Trumpin haastajat
Yhdysvaltain politiikassa mennään täyttä vauhtia kohti marraskuun 2020 presidentinvaaleja. Demokraattien esivaalit alkoivat kompuroiden Iowassa ja ne kestävät koko kevään. Samaan aikaan senaatti vapautti Donald Trumpin virkarikossyytteestä ja republikaanit näyttävät asettuvan vahvemmin istuvan presidentin taakse.
Koulujen joulujuhlat
Marraskuussa apulaisoikeusasiamies linjasi, että koko koulun yhteistä lukukauden päätösjuhlaa ei tule järjestää kirkossa. Päätös laittoi monessa koulussa jo tehdyt suunnitelmat joulujuhlista uusiksi pikavauhdilla ja herätti runsaasti julkista keskustelua.
The Fall of the Berlin Wall
Thirty years after the fall of the Berlin Wall, this discussion will explore the effects of this momentous event which perhaps more than any other single occurrence has come to epitomize the change of the world order at the end of the 20th century.
Mainokset mediassa
Lentotarjoukset, pikavipit ja viimeisimpänä Hongkongin erityishallintoalueen ilmoitus, joka julkaistiin isoissa lehdissä ympäri maailmaa. Onko väliä, että kaupallisen median mainokset ovat ristiriidassa niiden toimituksellisen sisällön kanssa? Noudattavatko mediat mainosten julkaisemisessa tiettyä linjaa vai ratkaiseeko raha? Entä miten sananvapaus liittyy tähän?
Mistä eurovaaleissa äänestetään
Euroopan parlamentti edustaa Euroopan unionin päätöksenteossa kansalaisten ääntä. Monen kansalaisen on kuitenkin vaikea hahmottaa, miksi ja miten äänensä europarlamenttivaaleissa käyttää. Tule Tiedekulmaan kuulemaan EU-tutkijoiden ohjenuorat valistuneen äänestyspäätöksen tekemiselle.
Terveys Nyt
MITÄ GEENIT KERTOVAT TERVEYDESTÄ?
Tieto geeneistämme karttuu vauhdilla: moni on tehnyt DNA-testin tai luovuttanut näytteensä biopankkiin. Miten geenitietoa voidaan hyödyntää terveydenhoidossa? Tehdäänkö tulevaisuuden lääkärin tai ravitsemusterapeutin vastaanotolla geenitesti? Miksi sama lääke tai ruokavalio ei sovi kaikille? Tässä tapahtumassa kuulet, mitä geenit kertovat terveydestä!
NAISTEN TERVEYDEN ILTA
Miten sukupuolikromosomit vaikuttavat terveyteemme ja mitä 2000 suomalaisen naisen terveystutkimuksesta paljastui? Miksi synnyttäminen on Suomessa maailman turvallisinta ja mitä kaikkien pitäisi tietää vaihdevuosista?
TÄTÄ ET TIENNYT SUOLISTOSTA
Tieto suoliston yhteydestä moniin sairauksiin ja suolistomikrobien merkityksestä kehittyy huimaa vauhtia. Samalla tulehduksellisista suolistosairauksista uhkaa tulla uusi kansantautimme. Tässä tapahtumassa kuulet, mitä viimeisin tutkimustieto kertoo suoliston hyvinvoinnista.
MITEN LIHAVUUTTA PITÄISI HOITAA?
Miten lihavuutta pitäisi hoitaa? Rosa Kettumäen johdolla aiheesta keskustelevat professorit Kirsi Pietiläinen ja Karri Silventoinen sekä työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roos.
MIELENHUOLTOILTA
Maailman kriisit vetävät mielen matalaksi, eivätkä aivomme pysy tietoyhteiskunnan kiihtyvän tahdin perässä. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävää vauhtia. Tiedekulmassa pohditaan asiantuntijoiden johdolla, miten voisimme yksilöinä, yhteisöjen jäseninä ja yhteiskuntana huolehtia paremmin mielenterveydestä.
YMMÄRRÄ AIVOJASI
Miksi muisti pätkii ja kuinka aivoja voi huoltaa? Miksi aikuiset eivät opi vieraita kieliä yhtä vaivattomasti kuin lapset? Miksi näemme aaveita ja uskomme salaliittoihin? Tässä tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat auttavat sinua ymmärtämään aivojasi!
MITÄ GEENIT KERTOVAT TERVEYDESTÄ?
Tieto geeneistämme karttuu vauhdilla: moni on tehnyt DNA-testin tai luovuttanut näytteensä biopankkiin. Miten geenitietoa voidaan hyödyntää terveydenhoidossa? Tehdäänkö tulevaisuuden lääkärin tai ravitsemusterapeutin vastaanotolla geenitesti? Miksi sama lääke tai ruokavalio ei sovi kaikille? Tässä tapahtumassa kuulet, mitä geenit kertovat terveydestä!
NAISTEN TERVEYDEN ILTA
Miten sukupuolikromosomit vaikuttavat terveyteemme ja mitä 2000 suomalaisen naisen terveystutkimuksesta paljastui? Miksi synnyttäminen on Suomessa maailman turvallisinta ja mitä kaikkien pitäisi tietää vaihdevuosista?
TÄTÄ ET TIENNYT SUOLISTOSTA
Tieto suoliston yhteydestä moniin sairauksiin ja suolistomikrobien merkityksestä kehittyy huimaa vauhtia. Samalla tulehduksellisista suolistosairauksista uhkaa tulla uusi kansantautimme. Tässä tapahtumassa kuulet, mitä viimeisin tutkimustieto kertoo suoliston hyvinvoinnista.
MITEN LIHAVUUTTA PITÄISI HOITAA?
Miten lihavuutta pitäisi hoitaa? Rosa Kettumäen johdolla aiheesta keskustelevat professorit Kirsi Pietiläinen ja Karri Silventoinen sekä työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roos.
MIELENHUOLTOILTA
Maailman kriisit vetävät mielen matalaksi, eivätkä aivomme pysy tietoyhteiskunnan kiihtyvän tahdin perässä. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävää vauhtia. Tiedekulmassa pohditaan asiantuntijoiden johdolla, miten voisimme yksilöinä, yhteisöjen jäseninä ja yhteiskuntana huolehtia paremmin mielenterveydestä.
YMMÄRRÄ AIVOJASI
Miksi muisti pätkii ja kuinka aivoja voi huoltaa? Miksi aikuiset eivät opi vieraita kieliä yhtä vaivattomasti kuin lapset? Miksi näemme aaveita ja uskomme salaliittoihin? Tässä tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat auttavat sinua ymmärtämään aivojasi!
MITÄ GEENIT KERTOVAT TERVEYDESTÄ?
Tieto geeneistämme karttuu vauhdilla: moni on tehnyt DNA-testin tai luovuttanut näytteensä biopankkiin. Miten geenitietoa voidaan hyödyntää terveydenhoidossa? Tehdäänkö tulevaisuuden lääkärin tai ravitsemusterapeutin vastaanotolla geenitesti? Miksi sama lääke tai ruokavalio ei sovi kaikille? Tässä tapahtumassa kuulet, mitä geenit kertovat terveydestä!
NAISTEN TERVEYDEN ILTA
Miten sukupuolikromosomit vaikuttavat terveyteemme ja mitä 2000 suomalaisen naisen terveystutkimuksesta paljastui? Miksi synnyttäminen on Suomessa maailman turvallisinta ja mitä kaikkien pitäisi tietää vaihdevuosista?
TÄTÄ ET TIENNYT SUOLISTOSTA
Tieto suoliston yhteydestä moniin sairauksiin ja suolistomikrobien merkityksestä kehittyy huimaa vauhtia. Samalla tulehduksellisista suolistosairauksista uhkaa tulla uusi kansantautimme. Tässä tapahtumassa kuulet, mitä viimeisin tutkimustieto kertoo suoliston hyvinvoinnista.
MITEN LIHAVUUTTA PITÄISI HOITAA?
Miten lihavuutta pitäisi hoitaa? Rosa Kettumäen johdolla aiheesta keskustelevat professorit Kirsi Pietiläinen ja Karri Silventoinen sekä työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roos.
MIELENHUOLTOILTA
Maailman kriisit vetävät mielen matalaksi, eivätkä aivomme pysy tietoyhteiskunnan kiihtyvän tahdin perässä. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävää vauhtia. Tiedekulmassa pohditaan asiantuntijoiden johdolla, miten voisimme yksilöinä, yhteisöjen jäseninä ja yhteiskuntana huolehtia paremmin mielenterveydestä.
Tekoäly
Miten tekoäly muuttaa työtä?
ChatGPT ja muut suuret kielimallit tulivat ryminällä ihmisten tietoisuuteen vuonna 2023. Julkisuudessa ja työpaikoilla pohditaan nyt, miten uusia tekoälymalleja voidaan hyödyntää työelämässä ja millä tavalla ne muuttavat työtä ja ammatteja.
Tarvitseeko tekoäly sääntöjä?
Miapetra Kumpula-Natri, Petri Myllymäki, Olli-Pekka Rissanen ja Suvi Sankari keskustelevat siitä, millaista sääntelyä tekoäly tarvitsee ja miten se tullaan toteuttamaan. Keskustelun juontaa Elina Lappalainen.
Mitä tulevaisuuden tekoäly tekee?
Miltä tulevaisuus näyttää, kun katsomme sitä älykkäiden teknologioiden näkökulmasta? Tervetuloa aikamatkalle tulevaisuuteen, jossa ihminen rakentaa parempaa maailmaa yhdessä tekoälyn kanssa.
Puhutko dataa?
Tämä dataa ja datalukutaitoa käsittelevä keskustelu antaa sinulle eväitä uuden kansalaistaidon opetteluun ja vastaa kysymyksistä tärkeimpään: minkälaiseen dataan voimme luottaa? Keskustelun asiantuntijoina ovat Meeri Haataja, Antti Honkela, Karoliina Snell ja Petri Ylikoski. Keskustelun juontaa Jari Hanska.
Kenen tekoäly?
Asiantuntijat Matti Nelimarkka, Anna-Mari Rusanen ja Teemu Roos pureutuvat keskustelussa tekoälyn kehitystä ohjaaviin eettisiin kysymyksiin ja oletuksiin sekä pohtivat, millaisia valintoja älykkäiden teknologioiden taustalla on. Keskustelun juontaa Ville Blåfield.
AI generated it – who owns it?
As AI takes on more of the human workload in the fields of creative industries, we need to ask who owns the rights to the creations.
Miten tekoäly muuttaa työtä?
ChatGPT ja muut suuret kielimallit tulivat ryminällä ihmisten tietoisuuteen vuonna 2023. Julkisuudessa ja työpaikoilla pohditaan nyt, miten uusia tekoälymalleja voidaan hyödyntää työelämässä ja millä tavalla ne muuttavat työtä ja ammatteja.
Tarvitseeko tekoäly sääntöjä?
Miapetra Kumpula-Natri, Petri Myllymäki, Olli-Pekka Rissanen ja Suvi Sankari keskustelevat siitä, millaista sääntelyä tekoäly tarvitsee ja miten se tullaan toteuttamaan. Keskustelun juontaa Elina Lappalainen.
Mitä tulevaisuuden tekoäly tekee?
Miltä tulevaisuus näyttää, kun katsomme sitä älykkäiden teknologioiden näkökulmasta? Tervetuloa aikamatkalle tulevaisuuteen, jossa ihminen rakentaa parempaa maailmaa yhdessä tekoälyn kanssa.
Puhutko dataa?
Tämä dataa ja datalukutaitoa käsittelevä keskustelu antaa sinulle eväitä uuden kansalaistaidon opetteluun ja vastaa kysymyksistä tärkeimpään: minkälaiseen dataan voimme luottaa? Keskustelun asiantuntijoina ovat Meeri Haataja, Antti Honkela, Karoliina Snell ja Petri Ylikoski. Keskustelun juontaa Jari Hanska.
Kenen tekoäly?
Asiantuntijat Matti Nelimarkka, Anna-Mari Rusanen ja Teemu Roos pureutuvat keskustelussa tekoälyn kehitystä ohjaaviin eettisiin kysymyksiin ja oletuksiin sekä pohtivat, millaisia valintoja älykkäiden teknologioiden taustalla on. Keskustelun juontaa Ville Blåfield.
AI generated it – who owns it?
As AI takes on more of the human workload in the fields of creative industries, we need to ask who owns the rights to the creations.
Miten tekoäly muuttaa työtä?
ChatGPT ja muut suuret kielimallit tulivat ryminällä ihmisten tietoisuuteen vuonna 2023. Julkisuudessa ja työpaikoilla pohditaan nyt, miten uusia tekoälymalleja voidaan hyödyntää työelämässä ja millä tavalla ne muuttavat työtä ja ammatteja.
Tarvitseeko tekoäly sääntöjä?
Miapetra Kumpula-Natri, Petri Myllymäki, Olli-Pekka Rissanen ja Suvi Sankari keskustelevat siitä, millaista sääntelyä tekoäly tarvitsee ja miten se tullaan toteuttamaan. Keskustelun juontaa Elina Lappalainen.
Mitä tulevaisuuden tekoäly tekee?
Miltä tulevaisuus näyttää, kun katsomme sitä älykkäiden teknologioiden näkökulmasta? Tervetuloa aikamatkalle tulevaisuuteen, jossa ihminen rakentaa parempaa maailmaa yhdessä tekoälyn kanssa.
Puhutko dataa?
Tämä dataa ja datalukutaitoa käsittelevä keskustelu antaa sinulle eväitä uuden kansalaistaidon opetteluun ja vastaa kysymyksistä tärkeimpään: minkälaiseen dataan voimme luottaa? Keskustelun asiantuntijoina ovat Meeri Haataja, Antti Honkela, Karoliina Snell ja Petri Ylikoski. Keskustelun juontaa Jari Hanska.
Kenen tekoäly?
Asiantuntijat Matti Nelimarkka, Anna-Mari Rusanen ja Teemu Roos pureutuvat keskustelussa tekoälyn kehitystä ohjaaviin eettisiin kysymyksiin ja oletuksiin sekä pohtivat, millaisia valintoja älykkäiden teknologioiden taustalla on. Keskustelun juontaa Ville Blåfield.
Maailma Nyt
MITÄ TIEDÄMME KATUJENGEISTÄ?
Nuorten väkivaltarikollisuus ja niin sanottu katujengi-ilmiö ovat nousseet puheenaiheiksi Ruotsin jälkeen myös Suomessa. Poliisi puuttuu katujengien toimintaan yhä tiukemmin, mutta toistaiseksi meillä on vähän tutkittua tietoa näistä ryhmistä ja niiden rikollisuudesta.
DIGIJÄTTIEN ARMOILLA
Kourallinen globaaleja digijättejä vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, mitkä näkökulmat päätyvät politiikan agendoihin ja uutisvirtoihimme – ja millaisiksi mielipiteemme ja käsityksemme todellisuudesta muodostuvat.
TARINOIDEN SOTA
Venäjän hyökkäys Ukrainassa, sota Lähi-idässä ja monet muut konfliktit synnyttävät informaatiotulvan. Kilpailevat tarinat sekä sosiaalisessa mediassa leviävä disinformaatio ja propaganda hämärtävät todellisuutta ja lisäävät vastakkainasettelua eri osapuolten välillä.
MITEN POLITIIKKAA PUHUTAAN?
Tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat kertovat, millaista on populistinen retoriikka, miten militaristista kieltä, huumoria ja uskonnollista puhetta käytetään politiikassa – ja miten sosiaalisen median visuaalisuus vaikuttaa poliittiseen toimintaan.
Presidentinvaalien loppukiri tutkijoiden kanssa
Tiedekulman Tieteiden yössä keskustellaan tutkijoiden johdolla presidentinvaalien ajankohtaisista kysymyksistä: millaisissa asetelmissa ehdokkaat suuntaavat vaalipäivään? Mihin kannattaa kiinnittää huomiota tässä vaiheessa kampanjoita? Mikä erottaa ehdokkaita? Kuka puhuu itsensä vaalivoittoon?
MITÄ TIEDÄMME KATUJENGEISTÄ?
Nuorten väkivaltarikollisuus ja niin sanottu katujengi-ilmiö ovat nousseet puheenaiheiksi Ruotsin jälkeen myös Suomessa. Poliisi puuttuu katujengien toimintaan yhä tiukemmin, mutta toistaiseksi meillä on vähän tutkittua tietoa näistä ryhmistä ja niiden rikollisuudesta.
DIGIJÄTTIEN ARMOILLA
Kourallinen globaaleja digijättejä vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, mitkä näkökulmat päätyvät politiikan agendoihin ja uutisvirtoihimme – ja millaisiksi mielipiteemme ja käsityksemme todellisuudesta muodostuvat.
TARINOIDEN SOTA
Venäjän hyökkäys Ukrainassa, sota Lähi-idässä ja monet muut konfliktit synnyttävät informaatiotulvan. Kilpailevat tarinat sekä sosiaalisessa mediassa leviävä disinformaatio ja propaganda hämärtävät todellisuutta ja lisäävät vastakkainasettelua eri osapuolten välillä.
MITEN POLITIIKKAA PUHUTAAN?
Tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat kertovat, millaista on populistinen retoriikka, miten militaristista kieltä, huumoria ja uskonnollista puhetta käytetään politiikassa – ja miten sosiaalisen median visuaalisuus vaikuttaa poliittiseen toimintaan.
Presidentinvaalien loppukiri tutkijoiden kanssa
Tiedekulman Tieteiden yössä keskustellaan tutkijoiden johdolla presidentinvaalien ajankohtaisista kysymyksistä: millaisissa asetelmissa ehdokkaat suuntaavat vaalipäivään? Mihin kannattaa kiinnittää huomiota tässä vaiheessa kampanjoita? Mikä erottaa ehdokkaita? Kuka puhuu itsensä vaalivoittoon?
MITÄ TIEDÄMME KATUJENGEISTÄ?
Nuorten väkivaltarikollisuus ja niin sanottu katujengi-ilmiö ovat nousseet puheenaiheiksi Ruotsin jälkeen myös Suomessa. Poliisi puuttuu katujengien toimintaan yhä tiukemmin, mutta toistaiseksi meillä on vähän tutkittua tietoa näistä ryhmistä ja niiden rikollisuudesta.
DIGIJÄTTIEN ARMOILLA
Kourallinen globaaleja digijättejä vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, mitkä näkökulmat päätyvät politiikan agendoihin ja uutisvirtoihimme – ja millaisiksi mielipiteemme ja käsityksemme todellisuudesta muodostuvat.
TARINOIDEN SOTA
Venäjän hyökkäys Ukrainassa, sota Lähi-idässä ja monet muut konfliktit synnyttävät informaatiotulvan. Kilpailevat tarinat sekä sosiaalisessa mediassa leviävä disinformaatio ja propaganda hämärtävät todellisuutta ja lisäävät vastakkainasettelua eri osapuolten välillä.
MITEN POLITIIKKAA PUHUTAAN?
Tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat kertovat, millaista on populistinen retoriikka, miten militaristista kieltä, huumoria ja uskonnollista puhetta käytetään politiikassa – ja miten sosiaalisen median visuaalisuus vaikuttaa poliittiseen toimintaan.
Presidentinvaalien loppukiri tutkijoiden kanssa
Tiedekulman Tieteiden yössä keskustellaan tutkijoiden johdolla presidentinvaalien ajankohtaisista kysymyksistä: millaisissa asetelmissa ehdokkaat suuntaavat vaalipäivään? Mihin kannattaa kiinnittää huomiota tässä vaiheessa kampanjoita? Mikä erottaa ehdokkaita? Kuka puhuu itsensä vaalivoittoon?
Minne menet maailma?
Media, oikeus, politiikka
Kansanedustajista koostuva eduskunnan perustuslakivaliokunta käyttää merkittävää valtaa, kun se tulkitsee lakien perustuslainmukaisuutta. Sen antamat tulkinnat koskevat viime kädessä koko yhteiskuntaa.
Taistelu maailman suunnasta
Venäjän hyökkäyssodassa talous ja kaupankäynti jäivät nationalismin ja vallanhimon jalkoihin. Samaan aikaan kilpailu vallasta ja etupiireistä luo vastakkainasettelua eri maiden ja ryhmittymien välille. Nykyistä maailmanjärjestystä ja demokratioita haastetaan eri suunnista.
Itsevaltiaiden armoilla?
Demokratian ja oikeusvaltion tila on heikentynyt viime vuosina maailmanlaajuisesti ja autoritaarisuus on nostanut päätään myös Euroopan unionin sisällä.
Influenssereista vaikuttajaviestintään – miten demokratia muuttuu?
Tässä tapahtumassa on luvassa tietoa demokratian murroksesta viidestä eri näkökulmasta.
Suunnanmuutos
Kohti kestävää yhteiskuntaa
Kuinka koko yhteiskunta muutetaan niin, ettei kukaan jää jalkoihin? Tässä tapahtumassa tutkijat haastavat poliitikot Tiedekulman Stagella eduskuntavaalien alla. Mitä tulevan hallituksen pitää ottaa huomioon, kun se ottaa askelia kohti kestävämpää yhteiskuntaa?
Tulevaisuuden ruoka
Yhä useampi ihminen näkee nälkää. Juuri nyt globaalia ruokakriisiä pahentaa Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Taustalla on kuitenkin suurempia kehityskulkuja: ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen takia koko ruuantuotantojärjestelmä on mietittävä uudelleen, pikaisesti. Miten ruokakriisi ratkaistaan? Mitä syömme tulevaisuudessa ja kuinka ruokamme tuotetaan? §
Miten käy kapitalismin?
Millainen on tulevaisuuden talous, joka ottaa nykyistä paremmin huomioon maapallon rajalliset resurssit? Onko talouskasvua ja ympäristökriisien hidastamista mahdollista yhdistää? Tässä tapahtumassa keskustellaan siitä, miksi ja miten talousjärjestelmämme pitää muuttua ympäristökriisien myötä.
Miten tässä näin kävi – ja kuinka tästä eteenpäin?
Tässä tapahtumassa pysähdytään hetkeksi pohtimaan, kuinka oikein päädyimmekään nykyiseen tilanteeseen. Mitkä käytännöt, tavat ja tottumukset ovat ajaneet ihmiskunnan suhteellisen lyhyessä ajassa kohti maapallon kantokyvyn rajoja? Ja kuinka kurssi korjataan?
Katse ylös
Miten avaruus vaikuttaa yhteiskuntamme toimivuuteen?
Karttasovellukset, pankkitoiminta, sääennusteet ja ympäristönseuranta. Olemme riippuvaisia avaruusteknologiasta monilla tärkeillä yhteiskunnan osa-alueilla. Samaan aikaan kehittyvä avaruustekniikka ja -liiketoiminta tarjoavat meille apua kansalliset rajat ylittävien ongelmien ratkaisemiseen.
Lasten tiedekysymykset LIVE
Helsingin Sanomien suosikkipalsta Lasten tiedekysymykset saapuu yleisön eteen Tiedekulman lavalle keskiviikkona 21.9.2022 klo 17. Kysymysten aiheena on ihmeellinen avaruus. Kuinka monta tähteä avaruudessa on? Voiko musta aukko nielaista meidät? Miten minusta voi tulla astronautti? Voiko Marsissa asua? Esitä kiperimmät avaruusaiheiset kysymyksesi asiantuntijoille!
Avaruus Oy
Avaruustalous ja kaupallisten satelliittien määrä kasvaa huimaa vauhtia. Yritykset ovat yhä suuremmassa roolissa avaruuden valloittamisessa, ja myös Suomi on kokoaan suurempi avaruustoimija. Avaruudesta on tullut viimeinen erämaa, jonka hyödyntämiselle tarvitsemme globaalit pelisäännöt.
Avaruus 10 minuutissa
Tervetuloa matkalle avaruuteen! Tässä tapahtumassa kuulet Helsingin yliopiston tutkijoilta neljä ajankohtaista näkökulmaa avaruuteen. Näistä asioita meistä jokaisen kannattaisi juuri nyt olla kärryillä.
UUDEN TIEDON KLUBI
Uuden tiedon klubi 16.1.20
Tässä jaksossa: Muumin seikkailut Nousevan Auringon Maassa, Eija Niskanen | Elinympäristön vaikutus kaupunkilaislasten terveyteen, Marja Roslund | Koulujen kapea käsitys normaaliudesta voi johtaa syrjintään ja kiusaamiseen, Ina Juva
Uuden tiedon klubi 13.11.19
Tässä jaksossa: Katoava lumi ja Arktinen luonto - kuinka käy pohjoisten lajien? Pekka Niittynen | Enkelit arjessa - mihin suomalaiset tarvitsevat enkeleitä? Elisa Mikkola | Laihuushäiriön neuropsykologiset piirteet, Emma Saure | Unohda puhe valeuutisista – näin ymmärrät vastamedian toimintaa, Niko Pyrhönen
Uuden tiedon klubi 23.10.19
Tässä jaksossa: Vieläkö Siperia opettaa? – Kiinteistökauppojen riskit Venäjällä, Asko Pitkänen | Itämeren pohjasedimentti – mikromuovien hautausmaa? Pinja Näkki | Suomen kuumat ja kylmät lähteet – pohjavesienergia Suomessa, Samppa Mäkelä | Brexit teki Lontoon pohjoismaalaisista maahanmuuttajia, Saara Koikkalainen
Uuden tiedon klubi 2.10.19
In this episode: Is the rule of law weakening in Eastern Europe or are we using an inaccurate concept? Katalin Miklossy | Do Women Need More Rights? – The Anti-Gender Movement in Russia, Marianna Muravyeva | Hate Crime against LGBTQ Populations in Russia Alexander Kondakov | Socioeconomic differences in electoral participation, Hannu Lahtinen
Uuden tiedon klubi 4.9.19
Tässä jaksossa: Kuluttajuus, uskonto ja elämän tarkoitus, Mikko Kurenlahti #pleaseshare – Alkoholimainonta sosiaalisessa mediassa, Emmi Kauppila Vegaaniruoka somessa ja kaupan kassalla, Essi Pöyry
Uuden tiedon klubi
Uuden tiedon yö 18.8.22
Tervetuloa seuraamaan Tiedekulman Uuden tiedon yön livestriimiä! Tässä tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat toimivat kompasseinasi yön tieteeseen. Luvassa on viisi tieteellistä esitystä yöllisistä ilmiöistä.
Uuden tiedon klubi 11.5.22
Tervetuloa seuraamaan suoraa lähetystä Tiedekulman Uuden tiedon klubilta! Tänään ohjelmassa: Emilia Huvinen: Löytyvätkö lasten lihavuuden juuret jo raskausajalta? Merja Voutilainen: Voidaanko hermorappeumasairauksien eteneminen estää tulevaisuudessa? Liisa Kunnas-Pusa: Kivikausi suomalaisen menneisyyden osana Alex Aissaoui: Diplomatian alkulähteillä muinaisessa Lähi-idässä
Uuden tiedon klubi 20.4.22
Veera Hatakka, väitöskirjatutkija: Värinkuvaus suomen kielessä Iida Turpeinen, väitöskirjatutkija: Bakteeri runoilijana? Luonnontieteistä amerikkalaisessa nykykirjallisuudessa Päivi Luoma, väitöskirjatutkija: Datan rooli kiertotaloudessa Riina Virta, tutkija: Kurkistus ydinpolttoaineen sisälle
Uuden tiedon klubi 2.3
Teemu Willamo, väitöskirjatutkija: Tähtien magneettiset aktiivisuussyklit Maxime Grandin, postdoctoral researcher: Dune Aurora and Citizen Science Christoffer Ericsson, väitöskirjatutkija: Ensihoitajien työssäjaksamiseen vaikuttavat tekijät
Uuden tiedon klubi 20.1.2022
Tervetuloa seuraamaan suoraa lähetystä Tiedekulman Uuden tiedon klubilta! Tieteiden yön erikoislähetyksessä ohjelmassa: Siria Kohonen, väitöskirjatutkija: Kognitiotieteellinen näkökulma 1800-luvun kansanparannukseen Anna Heinonen, väitöskirjatutkija: Kommuunien läheissuhteet haastavat parisuhteen ympärille rakentuvan elämän mallia Timo Kärkkäinen, tutkijatohtori: Viides voima
Uuden tiedon klubi 7.12.21
Syksyn 2021 Uuden tiedon klubit ovat osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa. #tttv21 #tutkituntiedonteemavuosi
UUDEN TIEDON KLUBI 2.11.
Syksyn 2021 Uuden tiedon klubit ovat osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa. #tttv21 #tutkituntiedonteemavuosi
Uuden tiedon klubi 11.5.2021
Uuden tiedon klubi pitää sinut ajan hermolla tieteen maailmasta. Klubilla Helsingin yliopiston tutkijat nousevat Tiedekulman lavalle kertomaan, mitä he tutkivat juuri nyt. Kevään 2021 Uuden tiedon klubit ovat osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa. #tttv21 #tutkituntiedonteemavuosi
Uuden tiedon klubi 9.3.21
Tässä jaksossa: Tutkimusretkellä metsäsuhteisiin, Jaana Laine | Talvehtimiskäyttäytyminen muuttuvassa ilmastossa, Aapo Kahilainen | Pohjanmaan ruotsinkieliset tietäjät, Karolina Kouvola | Kevään 2021 Uuden tiedon klubit ovat osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa.
Uuden tiedon klubi 25.11.20
Tässä jaksossa: Mindfulness-harjoittelun buddhalaiset juuret, Ville Husgafvel | Valosaaste ja sen vaikutukset kiiltomatoon, Christina Elgert | Lääkäri- ja lääkintähelikopterien kohtaamien potilaiden pitkäaikaisennuste, Johannes Björkman
Uuden Tiedon Klubi 14.10.20
Tässä jaksossa: Suomalaisuus ja seksi suomalaisessa seksitutkimuksessa, Riikka Taavetti | Mahtuvatko pölyttäjät ja kemiallinen kasvinsuojelu samalle pellolle? Lotta Kaila | The Yellowsphere. Glocalisation of the Yellow Vests in Finland, Gwenaëlle Bauvois | Fear of the dark: Enabling molecular transformations with sunlight and designer nanoparticles, Pedro Camargo
Uuden tiedon klubi 2.9.20
Tässä jaksossa: Huumeiden käyttöön liittyvät mielikuvat ja asenteet, Jenni Savonen | Nato-retoriikka Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa, Iro Särkkä | Sanoista tekoihin – ruokaketjun vastuullisuuden toteuttaminen yritysvastuussa ja kuluttajien valinnoissa, Laura Ihanainen | Moniresistentit bakteerit turvapaikanhakijoilla, Tuomas Aro
Uuden tiedon klubi 26.2.20
Tässä jaksossa: Solar Storms Change the Song of Near-Earth Space, Lucile Turc | Uudet nopeavaikutteiset masennuslääkkeet, Samuel Kohtala | Neuvotteleminen sateenkaariperheiden perheytymisprosesseissa, Sonja Anttila
Uuden tiedon klubi 16.1.20
Tässä jaksossa: Muumin seikkailut Nousevan Auringon Maassa, Eija Niskanen | Elinympäristön vaikutus kaupunkilaislasten terveyteen, Marja Roslund | Koulujen kapea käsitys normaaliudesta voi johtaa syrjintään ja kiusaamiseen, Ina Juva
Uuden tiedon klubi 13.11.19
Tässä jaksossa: Katoava lumi ja Arktinen luonto - kuinka käy pohjoisten lajien? Pekka Niittynen | Enkelit arjessa - mihin suomalaiset tarvitsevat enkeleitä? Elisa Mikkola | Laihuushäiriön neuropsykologiset piirteet, Emma Saure | Unohda puhe valeuutisista – näin ymmärrät vastamedian toimintaa, Niko Pyrhönen
Uuden tiedon klubi 23.10.19
Tässä jaksossa: Vieläkö Siperia opettaa? – Kiinteistökauppojen riskit Venäjällä, Asko Pitkänen | Itämeren pohjasedimentti – mikromuovien hautausmaa? Pinja Näkki | Suomen kuumat ja kylmät lähteet – pohjavesienergia Suomessa, Samppa Mäkelä | Brexit teki Lontoon pohjoismaalaisista maahanmuuttajia, Saara Koikkalainen
Uuden tiedon klubi 2.10.19
In this episode: Is the rule of law weakening in Eastern Europe or are we using an inaccurate concept? Katalin Miklossy | Do Women Need More Rights? – The Anti-Gender Movement in Russia, Marianna Muravyeva | Hate Crime against LGBTQ Populations in Russia Alexander Kondakov | Socioeconomic differences in electoral participation, Hannu Lahtinen
Uuden tiedon klubi 4.9.19
Tässä jaksossa: Kuluttajuus, uskonto ja elämän tarkoitus, Mikko Kurenlahti #pleaseshare – Alkoholimainonta sosiaalisessa mediassa, Emmi Kauppila Vegaaniruoka somessa ja kaupan kassalla, Essi Pöyry
Uuden tiedon klubi
Uuden tiedon yö 18.8.22
Tervetuloa seuraamaan Tiedekulman Uuden tiedon yön livestriimiä! Tässä tapahtumassa Helsingin yliopiston tutkijat toimivat kompasseinasi yön tieteeseen. Luvassa on viisi tieteellistä esitystä yöllisistä ilmiöistä.
Uuden tiedon klubi 11.5.22
Tervetuloa seuraamaan suoraa lähetystä Tiedekulman Uuden tiedon klubilta! Tänään ohjelmassa: Emilia Huvinen: Löytyvätkö lasten lihavuuden juuret jo raskausajalta? Merja Voutilainen: Voidaanko hermorappeumasairauksien eteneminen estää tulevaisuudessa? Liisa Kunnas-Pusa: Kivikausi suomalaisen menneisyyden osana Alex Aissaoui: Diplomatian alkulähteillä muinaisessa Lähi-idässä
Uuden tiedon klubi 20.4.22
Veera Hatakka, väitöskirjatutkija: Värinkuvaus suomen kielessä Iida Turpeinen, väitöskirjatutkija: Bakteeri runoilijana? Luonnontieteistä amerikkalaisessa nykykirjallisuudessa Päivi Luoma, väitöskirjatutkija: Datan rooli kiertotaloudessa Riina Virta, tutkija: Kurkistus ydinpolttoaineen sisälle
Uuden tiedon klubi 2.3
Teemu Willamo, väitöskirjatutkija: Tähtien magneettiset aktiivisuussyklit Maxime Grandin, postdoctoral researcher: Dune Aurora and Citizen Science Christoffer Ericsson, väitöskirjatutkija: Ensihoitajien työssäjaksamiseen vaikuttavat tekijät
Uuden tiedon klubi 20.1.2022
Tervetuloa seuraamaan suoraa lähetystä Tiedekulman Uuden tiedon klubilta! Tieteiden yön erikoislähetyksessä ohjelmassa: Siria Kohonen, väitöskirjatutkija: Kognitiotieteellinen näkökulma 1800-luvun kansanparannukseen Anna Heinonen, väitöskirjatutkija: Kommuunien läheissuhteet haastavat parisuhteen ympärille rakentuvan elämän mallia Timo Kärkkäinen, tutkijatohtori: Viides voima
Uuden tiedon klubi 7.12.21
Syksyn 2021 Uuden tiedon klubit ovat osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa. #tttv21 #tutkituntiedonteemavuosi
UUDEN TIEDON KLUBI 2.11.
Syksyn 2021 Uuden tiedon klubit ovat osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa. #tttv21 #tutkituntiedonteemavuosi
Uuden tiedon klubi 11.5.2021
Uuden tiedon klubi pitää sinut ajan hermolla tieteen maailmasta. Klubilla Helsingin yliopiston tutkijat nousevat Tiedekulman lavalle kertomaan, mitä he tutkivat juuri nyt. Kevään 2021 Uuden tiedon klubit ovat osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa. #tttv21 #tutkituntiedonteemavuosi
Uuden tiedon klubi 9.3.21
Tässä jaksossa: Tutkimusretkellä metsäsuhteisiin, Jaana Laine | Talvehtimiskäyttäytyminen muuttuvassa ilmastossa, Aapo Kahilainen | Pohjanmaan ruotsinkieliset tietäjät, Karolina Kouvola | Kevään 2021 Uuden tiedon klubit ovat osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa.
Uuden tiedon klubi 25.11.20
Tässä jaksossa: Mindfulness-harjoittelun buddhalaiset juuret, Ville Husgafvel | Valosaaste ja sen vaikutukset kiiltomatoon, Christina Elgert | Lääkäri- ja lääkintähelikopterien kohtaamien potilaiden pitkäaikaisennuste, Johannes Björkman
Uuden Tiedon Klubi 14.10.20
Tässä jaksossa: Suomalaisuus ja seksi suomalaisessa seksitutkimuksessa, Riikka Taavetti | Mahtuvatko pölyttäjät ja kemiallinen kasvinsuojelu samalle pellolle? Lotta Kaila | The Yellowsphere. Glocalisation of the Yellow Vests in Finland, Gwenaëlle Bauvois | Fear of the dark: Enabling molecular transformations with sunlight and designer nanoparticles, Pedro Camargo
Uuden tiedon klubi 2.9.20
Tässä jaksossa: Huumeiden käyttöön liittyvät mielikuvat ja asenteet, Jenni Savonen | Nato-retoriikka Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa, Iro Särkkä | Sanoista tekoihin – ruokaketjun vastuullisuuden toteuttaminen yritysvastuussa ja kuluttajien valinnoissa, Laura Ihanainen | Moniresistentit bakteerit turvapaikanhakijoilla, Tuomas Aro
Uuden tiedon klubi 26.2.20
Tässä jaksossa: Solar Storms Change the Song of Near-Earth Space, Lucile Turc | Uudet nopeavaikutteiset masennuslääkkeet, Samuel Kohtala | Neuvotteleminen sateenkaariperheiden perheytymisprosesseissa, Sonja Anttila
Uuden tiedon klubi 16.1.20
Tässä jaksossa: Muumin seikkailut Nousevan Auringon Maassa, Eija Niskanen | Elinympäristön vaikutus kaupunkilaislasten terveyteen, Marja Roslund | Koulujen kapea käsitys normaaliudesta voi johtaa syrjintään ja kiusaamiseen, Ina Juva
Uuden tiedon klubi 13.11.19
Tässä jaksossa: Katoava lumi ja Arktinen luonto - kuinka käy pohjoisten lajien? Pekka Niittynen | Enkelit arjessa - mihin suomalaiset tarvitsevat enkeleitä? Elisa Mikkola | Laihuushäiriön neuropsykologiset piirteet, Emma Saure | Unohda puhe valeuutisista – näin ymmärrät vastamedian toimintaa, Niko Pyrhönen
Uuden tiedon klubi 23.10.19
Tässä jaksossa: Vieläkö Siperia opettaa? – Kiinteistökauppojen riskit Venäjällä, Asko Pitkänen | Itämeren pohjasedimentti – mikromuovien hautausmaa? Pinja Näkki | Suomen kuumat ja kylmät lähteet – pohjavesienergia Suomessa, Samppa Mäkelä | Brexit teki Lontoon pohjoismaalaisista maahanmuuttajia, Saara Koikkalainen
Uuden tiedon klubi 2.10.19
In this episode: Is the rule of law weakening in Eastern Europe or are we using an inaccurate concept? Katalin Miklossy | Do Women Need More Rights? – The Anti-Gender Movement in Russia, Marianna Muravyeva | Hate Crime against LGBTQ Populations in Russia Alexander Kondakov | Socioeconomic differences in electoral participation, Hannu Lahtinen
Uuden tiedon klubi 4.9.19
Tässä jaksossa: Kuluttajuus, uskonto ja elämän tarkoitus, Mikko Kurenlahti #pleaseshare – Alkoholimainonta sosiaalisessa mediassa, Emmi Kauppila Vegaaniruoka somessa ja kaupan kassalla, Essi Pöyry
Kaiken maailman terveys
PELASTETAAN ANTIBIOOTIT
Antibioottiresistenssin syitä ja ratkaisuja pohtimassa 12.4. klo 17 ovat Ruokaviraston ylitarkastaja Saija Kalenius, infektiosairauksien professori Anu Kantele ja mikrobiologian professori Marko Virta. Keskustelua luotsaa Reetta Räty.
SAMASTA PUUSTA
Ihminen on osa luontoa ja luontoympäristö vaikuttaa terveyteemme monin tavoin. Terveydenhuollossa on alettu tunnistamaan luonnon hyvinvointia lisäävät vaikutukset entistä paremmin ja samalla ymmärretty, että luonnonsuojelu on myös terveyden suojelua.
PANDEMIAN ANATOMIA
Mitä menneet pandemiat ja epidemiat opettavat meille ja kuinka kohtaamme seuraavan? Tässä keskustelussa hypätään sivuun päivittäisen koronatilanteen seurannasta ja katsotaan pandemioita pidemmällä aikaperspektiivillä ja koko maailman näkökulmasta. Mikä on globaali koronatilanne viiden vuoden päästä?
RAJATON TERVEYS
Viimeistään koronapandemia on herättänyt meidät huomaamaan, että ihmisten, eläinten ja koko ekosysteemin terveyttä ei voi käsitellä toisistaan erillisinä asioina. Virukset eivät tunne valtioiden eivätkä eliölajien rajoja. Maapallon elämä on verkosto, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Haloo, Suomi!
Kahdeksan kuplan Suomi
Suomalaiset ovat astuneet 2000-luvulla uuteen, entistä kovempaan maailmaan. Markkinoiden avautuminen ja uudet teknologiat luovat uusia mahdollisuuksia mutta lisäävät myös painetta: vaatimukset ovat kasvaneet, ja muutos murentaa vanhoja elämäntapoja, ammatteja ja identiteettejä. Kiristymisen tunne vaikuttaa kaikissa suomalaisen yhteiskunnan ryhmissä. Millaisia ovat talouden murroksessa elävien ihmisten kokemukset itsestään ja yhteiskunnasta?
Polarisaatio? Dialogi!
Polarisaatio? Dialogi! -keskustelussa 10.2.2022 klo 17 asiantuntijat pohtivat, miten ja miksi vuorovaikutus rakoilee yhteiskunnassa, erilaisissa ryhmissä sekä yksilöiden tasolla. Puhumme myös siitä, miten sosiaalinen media vaikuttaa keskusteluiden kärjistymiseen. Keskustelemassa ovat Antti Gronow, Anniina Leiviskä ja Teemu Pauha. Keskustelun juontaa Ville Blåfield.
Mistä puhumme kun puhumme velasta?
Keskustelu velasta johtaa usein umpikujaan, jossa on vaikea löytää yhteisiä näkökulmia. Puhe vastuullisesta talouspolitiikasta, taloudellisista realiteeteista tai tulevaisuusinvestoinneista peittää usein alleen velkaan liittyvät arvot ja poliittiset valinnat. Tiedekulman Mistä puhumme kun puhumme velasta? -keskustelussa 9.2. klo 17 avataan velkakeskustelun taustoja ja käsitteitä kansantajuisesti.
Kuuleeko toinen polvi?
Tiedekulman Kuuleeko toinen polvi? -keskustelussa 3.2.2022 klo 17 asiantuntijat keskustelevat siitä, mitä tarkoitamme, kun puhumme sukupolvikuiluista ja miten demokratia toimii erityisesti nuorista, jotka kantavat monien poliittisten päätösten seuraukset. Keskustelemassa ovat Simo Kyllönen, Eeva Luhtakallio ja Tuija Siltamäki, etähaastattelussa Mikko Salasuo. Keskustelun juontaa Reetta Räty.
Haloo, politiikka!
Tiedekulman Haloo, politiikka! -keskustelussa 1.2.2022 klo 17 asiantuntijat pohtivat, miten politiikan muuttunut julkisuus vaikuttaa puolueisiin ja politiikan jakolinjoihin. Keskustelemassa ovat Veikko Isotalo, Marko Junkkari ja Jenni Karimäki. Keskustelun juontaa Jari Hanska.
Kahdeksan kuplan Suomi
Suomalaiset ovat astuneet 2000-luvulla uuteen, entistä kovempaan maailmaan. Markkinoiden avautuminen ja uudet teknologiat luovat uusia mahdollisuuksia mutta lisäävät myös painetta: vaatimukset ovat kasvaneet, ja muutos murentaa vanhoja elämäntapoja, ammatteja ja identiteettejä. Kiristymisen tunne vaikuttaa kaikissa suomalaisen yhteiskunnan ryhmissä. Millaisia ovat talouden murroksessa elävien ihmisten kokemukset itsestään ja yhteiskunnasta?
Polarisaatio? Dialogi!
Polarisaatio? Dialogi! -keskustelussa 10.2.2022 klo 17 asiantuntijat pohtivat, miten ja miksi vuorovaikutus rakoilee yhteiskunnassa, erilaisissa ryhmissä sekä yksilöiden tasolla. Puhumme myös siitä, miten sosiaalinen media vaikuttaa keskusteluiden kärjistymiseen. Keskustelemassa ovat Antti Gronow, Anniina Leiviskä ja Teemu Pauha. Keskustelun juontaa Ville Blåfield.
Mistä puhumme kun puhumme velasta?
Keskustelu velasta johtaa usein umpikujaan, jossa on vaikea löytää yhteisiä näkökulmia. Puhe vastuullisesta talouspolitiikasta, taloudellisista realiteeteista tai tulevaisuusinvestoinneista peittää usein alleen velkaan liittyvät arvot ja poliittiset valinnat. Tiedekulman Mistä puhumme kun puhumme velasta? -keskustelussa 9.2. klo 17 avataan velkakeskustelun taustoja ja käsitteitä kansantajuisesti.
Kuuleeko toinen polvi?
Tiedekulman Kuuleeko toinen polvi? -keskustelussa 3.2.2022 klo 17 asiantuntijat keskustelevat siitä, mitä tarkoitamme, kun puhumme sukupolvikuiluista ja miten demokratia toimii erityisesti nuorista, jotka kantavat monien poliittisten päätösten seuraukset. Keskustelemassa ovat Simo Kyllönen, Eeva Luhtakallio ja Tuija Siltamäki, etähaastattelussa Mikko Salasuo. Keskustelun juontaa Reetta Räty.
Haloo, politiikka!
Tiedekulman Haloo, politiikka! -keskustelussa 1.2.2022 klo 17 asiantuntijat pohtivat, miten politiikan muuttunut julkisuus vaikuttaa puolueisiin ja politiikan jakolinjoihin. Keskustelemassa ovat Veikko Isotalo, Marko Junkkari ja Jenni Karimäki. Keskustelun juontaa Jari Hanska.
Kahdeksan kuplan Suomi
Suomalaiset ovat astuneet 2000-luvulla uuteen, entistä kovempaan maailmaan. Markkinoiden avautuminen ja uudet teknologiat luovat uusia mahdollisuuksia mutta lisäävät myös painetta: vaatimukset ovat kasvaneet, ja muutos murentaa vanhoja elämäntapoja, ammatteja ja identiteettejä. Kiristymisen tunne vaikuttaa kaikissa suomalaisen yhteiskunnan ryhmissä. Millaisia ovat talouden murroksessa elävien ihmisten kokemukset itsestään ja yhteiskunnasta?
Polarisaatio? Dialogi!
Polarisaatio? Dialogi! -keskustelussa 10.2.2022 klo 17 asiantuntijat pohtivat, miten ja miksi vuorovaikutus rakoilee yhteiskunnassa, erilaisissa ryhmissä sekä yksilöiden tasolla. Puhumme myös siitä, miten sosiaalinen media vaikuttaa keskusteluiden kärjistymiseen. Keskustelemassa ovat Antti Gronow, Anniina Leiviskä ja Teemu Pauha. Keskustelun juontaa Ville Blåfield.
Mistä puhumme kun puhumme velasta?
Keskustelu velasta johtaa usein umpikujaan, jossa on vaikea löytää yhteisiä näkökulmia. Puhe vastuullisesta talouspolitiikasta, taloudellisista realiteeteista tai tulevaisuusinvestoinneista peittää usein alleen velkaan liittyvät arvot ja poliittiset valinnat. Tiedekulman Mistä puhumme kun puhumme velasta? -keskustelussa 9.2. klo 17 avataan velkakeskustelun taustoja ja käsitteitä kansantajuisesti.
Kuuleeko toinen polvi?
Tiedekulman Kuuleeko toinen polvi? -keskustelussa 3.2.2022 klo 17 asiantuntijat keskustelevat siitä, mitä tarkoitamme, kun puhumme sukupolvikuiluista ja miten demokratia toimii erityisesti nuorista, jotka kantavat monien poliittisten päätösten seuraukset. Keskustelemassa ovat Simo Kyllönen, Eeva Luhtakallio ja Tuija Siltamäki, etähaastattelussa Mikko Salasuo. Keskustelun juontaa Reetta Räty.
Haloo, politiikka!
Tiedekulman Haloo, politiikka! -keskustelussa 1.2.2022 klo 17 asiantuntijat pohtivat, miten politiikan muuttunut julkisuus vaikuttaa puolueisiin ja politiikan jakolinjoihin. Keskustelemassa ovat Veikko Isotalo, Marko Junkkari ja Jenni Karimäki. Keskustelun juontaa Jari Hanska.
Luontokato
RATKAISUJA LUONNON HYVÄKSI
Tule mukaan oppimaan, miten viherkatot torjuvat luontokatoa kaupungeissa, kuinka sosiaalisen median dataa käytetään salametsästyksen estämiseen tai mullan terveyttä edistävät mikrobit tuodaan takaisin kaupunkilaisten elinympäristöön. Ratkaisuja luonnon hyväksi -tapahtumassa perehdytään myös luontoystävällisempiin väriaineisiin ja opit, miten maailma paranee papuja syömällä.
HINTALAPPU LUONNOLLE
Luontokadon torjumisesta talouden mekanismien ja sääntelyn avulla keskustelemassa ovat ympäristöekonomian apulaisprofessori Lassi Ahlvik, ympäristöoikeuden professori Kai Kokko ja ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari. Keskustelun juontaa Reetta Räty.
TAKAISIN LUONTOON
Keskustelemassa ovat ympäristötieteilijä Risto Willamo, väitöstutkija Tina Nyfors ja tietokirjailija ja dosentti Panu Pihkala. Ohjelman juontaa Reetta Räty.
LUONTOKADON PERUSTEET
Keskustelemassa ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, lajien uhanalaisuusarvioinnin asiantuntija Aino Juslen ja Ekosysteemit ja ympäristö -tutkimusohjelman akatemiatutkija Maija Heikkilä. Keskustelun juontaa Mari Koistinen.
TIEDEKULMA LIVE
Tiedekulma Live | Kenen demokratia?
Osallistumisen eriarvoisuudesta keskustelemassa julkisoikeuden apulaisprofessori Ida Koivisto, Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio ja sosiologian professori Eeva Luhtakallio. Juontaja on Jari Hanska.
Tiedekulma Live | Koronan jäljet koulussa
Koronan vaikutuksia koulussa puivat Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen johtava rehtori, dosentti Tapio Lahtero sekä kasvatustieteen professorit Risto Hotulainen ja Katariina Salmela-Aro. Keskustelua luotsaa Reetta Räty.
Tiedekulma Live | Ovatko suomalaiset samassa veneessä?
Suomalaisen yhteiskunnan jakolinjoista ja empatiakuiluista ovat keskustelemassa kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund, viestinnän professori Anu Kantola ja sosiaalihistorian apulaisprofessori Sakari Saaritsa, juontajana toimittaja Jari Hanska.
Tiedekulma Live | Kulutuskulttuurin jälkeen
Kulutuskulttuurin murroksesta ovat keskustelemassa kestävän käyttäytymismuutoksen apulaisprofessori Annukka Vainio, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja uskontotieteen tohtorikoulutettava Mikko Kurenlahti. Keskustelua vetää toimittaja Jari Hanska
Tiedekulma Live | Miten maailma makaa?
Maailman tilaa ja tulevaisuutta analysoimassa kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen ja Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu, juontajana Ville Blåfield.
Tiedekulma Live | Urheilun eettinen kisakunto
Ihmisoikeuksista urheilussa keskustelevat urheiluoikeuden professori Antti Aine ja Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila. Juontajana on Reetta Räty.
Tiedekulma Live | Mistä apu nuorten pahoinvointiin?
Keskustelemassa ovat mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola. Tuoreen Nuorisobarometrin tuloksista ja nuorten mielenterveyspalvelukokemuksista kertoo etähaastattelussa Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Tomi Kiilakoski. Juontajana on Tuija Siltamäki Ylioppilaslehdestä.
Tiedekulma Live | Vaalit pandemian keskellä
Kuntavaaleja ovat taustoittamassa yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja kaupunkisosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti. Juontaja on Jari Hanska.
Tiedekulma Live | Miten rokotteet toimivat?
Perus- ja täsmätietoa rokotteista ovat antamassa ylilääkäri ja infektiosairauksien professori Anu Kantele sekä ylilääkäri ja lasten infektiotautien professori Harri Saxen. Lähetyksen toisessa osassa virologian professori Kalle Saksela kertoo koronarokotteesta, jota hän kehittää yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa. Keskustelua juontaa Jari Hanska.
Tiedekulma Live | Kuka vaikuttaa päätöksentekoon?
Keskustelemassa ovat yliopistonlehtori Matti Ylönen ja väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä etäyhteydellä Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori, Helsingin yliopiston dosentti Emilia Korkea-aho. Videokommentissa Rud Pedersenin Esa Suominen. Juontajana on Olli Seuri.
Tiedekulma Live | Suuri tutkimusmatka
Jäänmurtaja Polarstern ajelehti vuoden ajan Pohjoisella jäämerellä luonnon armoilla mukanaan myös suomalaistutkijoita. Kokemuksistaan ja tutkimusmatkan annista kertovat tutkimuskoordinaattori Tuija Jokinen Helsingin yliopistosta ja tutkimusprofessori Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta. Keskustelun juontaa Nuppu Stenros.
Tiedekulma Live | Mistä radikalisoituminen johtuu?
Mitkä tekijät vaikuttavat radikalisoitumiseen? Millainen rooli esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuden, eriarvoisuuden ja osallisuuden kokemuksilla on? Keskustelemassa yliopistonlehtori Leena Malkki, tutkijatohtori Saija Benjamin ja dosentti, Kirkon Ulkomaanavun vanhempi asiantuntija Marko Juntunen, juontajana Reetta Räty. Katso tekstitetty versio: https://youtu.be/K1H9Vg35pUs.
Tiedekulma Live | Tietoturva ja yksityisyys digiaikakaudella
Yhteiskunnan kiihtyvä digitalisaatio tarkoittaa myös uusia haasteita tietoturvalle ja yksityisyydensuojalle. Aiheesta keskustelemassa julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo sekä tietojenkäsittelytieteen professori Valtteri Niemi Helsingin yliopistosta, juontajana Jari Hanska.
Tiedekulma Live | Global Interest in Africa
Discussing the topic are State Secretary to the Minister for Foreign Affairs Johanna Sumuvuori, Professor of Sociology Elina Oinas, Professor of International Forest Policy Maria Brockhaus and Researcher Gutu Olana Wayessa. Additionally, pre-recorded addresses will be heard from EU Commissioner for International Partnerships Jutta Urpilainen and Professor Madara Ogot, Deputy Vice Chancellor from the University of Nairobi. The discussion will be hosted by Janne Hopsu.
Tiedekulma Live | Mikä liikuttaa kansaa Venäjällä?
Millaista on arjen yhteiskunnallinen ja poliittinen toiminta Venäjällä? Nouseeko järjestelmän muutos arjen kysymyksistä ja prostestivalmiista kansasta? Venäjästä keskustelemassa apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen, dosentti Meri Kulmala ja toimittaja Jussi Konttinen. Juontaja on Ville Blåfield.
Tiedekulma Live | Kuinka ilmasto muuttaa pohjoista luontoa
Kuinka käy kylmiin oloihin sopeutuneille kasveille ja eläimille, kun talvi ei yhtäkkiä tulekaan? Jari Hanskan kanssa ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon ovat keskustelemassa tutkijatohtori Maria Hällfors ja ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta.
Tiedekulma Live | Kuka voittaa Yhdysvaltain presidentinvaalit
Tiedekulma Liven erikoislähetyksessä analysoidaan tuoreeltaan Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksia sekä tähytään maan demokratian tulevaisuudennäkymiin. Keskustelemassa dosentti Rani-Henrik Andersson, tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma sekä asiantuntija ja tietokirjailija Anu Partanen, juontajana Ville Blåfield. Vaalipäivän tunnelmia Yhdysvalloista kommentoi Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen.
Tiedekulma Live | Energiamurroksen aika
Tulevaisuuden energiantuotannosta ja -kulutuksesta keskustelevat Helsingin yliopiston kestävän kulutuksen professori Eva Heiskanen, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund sekä Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman projektinjohtaja Kaisa-Reeta Koskinen. Keskustelun juontaa Jari Hanska.
Tiedekulma Live | Korona ja työelämän tulevaisuus
Työelämästä ja sen tulevaisuudesta koronakriisin varjossa ovat keskustelemassa dosentti Mira Karjalainen ja sosiologian professori Sirpa Wrede Helsingin yliopistosta sekä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini. Keskustelun juontaa Ville Blåfield.
Tiedekulma Live | Kenen demokratia?
Osallistumisen eriarvoisuudesta keskustelemassa julkisoikeuden apulaisprofessori Ida Koivisto, Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio ja sosiologian professori Eeva Luhtakallio. Juontaja on Jari Hanska.
Tiedekulma Live | Koronan jäljet koulussa
Koronan vaikutuksia koulussa puivat Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen johtava rehtori, dosentti Tapio Lahtero sekä kasvatustieteen professorit Risto Hotulainen ja Katariina Salmela-Aro. Keskustelua luotsaa Reetta Räty.
Tiedekulma Live | Ovatko suomalaiset samassa veneessä?
Suomalaisen yhteiskunnan jakolinjoista ja empatiakuiluista ovat keskustelemassa kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund, viestinnän professori Anu Kantola ja sosiaalihistorian apulaisprofessori Sakari Saaritsa, juontajana toimittaja Jari Hanska.
Tiedekulma Live | Kulutuskulttuurin jälkeen
Kulutuskulttuurin murroksesta ovat keskustelemassa kestävän käyttäytymismuutoksen apulaisprofessori Annukka Vainio, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja uskontotieteen tohtorikoulutettava Mikko Kurenlahti. Keskustelua vetää toimittaja Jari Hanska
Tiedekulma Live | Miten maailma makaa?
Maailman tilaa ja tulevaisuutta analysoimassa kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen ja Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu, juontajana Ville Blåfield.
Tiedekulma Live | Urheilun eettinen kisakunto
Ihmisoikeuksista urheilussa keskustelevat urheiluoikeuden professori Antti Aine ja Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila. Juontajana on Reetta Räty.
Tiedekulma Live | Mistä apu nuorten pahoinvointiin?
Keskustelemassa ovat mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola. Tuoreen Nuorisobarometrin tuloksista ja nuorten mielenterveyspalvelukokemuksista kertoo etähaastattelussa Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Tomi Kiilakoski. Juontajana on Tuija Siltamäki Ylioppilaslehdestä.
Tiedekulma Live | Vaalit pandemian keskellä
Kuntavaaleja ovat taustoittamassa yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja kaupunkisosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti. Juontaja on Jari Hanska.
Tiedekulma Live | Miten rokotteet toimivat?
Perus- ja täsmätietoa rokotteista ovat antamassa ylilääkäri ja infektiosairauksien professori Anu Kantele sekä ylilääkäri ja lasten infektiotautien professori Harri Saxen. Lähetyksen toisessa osassa virologian professori Kalle Saksela kertoo koronarokotteesta, jota hän kehittää yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa. Keskustelua juontaa Jari Hanska.
Tiedekulma Live | Kuka vaikuttaa päätöksentekoon?
Keskustelemassa ovat yliopistonlehtori Matti Ylönen ja väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä etäyhteydellä Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori, Helsingin yliopiston dosentti Emilia Korkea-aho. Videokommentissa Rud Pedersenin Esa Suominen. Juontajana on Olli Seuri.
Tiedekulma Live | Suuri tutkimusmatka
Jäänmurtaja Polarstern ajelehti vuoden ajan Pohjoisella jäämerellä luonnon armoilla mukanaan myös suomalaistutkijoita. Kokemuksistaan ja tutkimusmatkan annista kertovat tutkimuskoordinaattori Tuija Jokinen Helsingin yliopistosta ja tutkimusprofessori Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta. Keskustelun juontaa Nuppu Stenros.
Tiedekulma Live | Mistä radikalisoituminen johtuu?
Mitkä tekijät vaikuttavat radikalisoitumiseen? Millainen rooli esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuden, eriarvoisuuden ja osallisuuden kokemuksilla on? Keskustelemassa yliopistonlehtori Leena Malkki, tutkijatohtori Saija Benjamin ja dosentti, Kirkon Ulkomaanavun vanhempi asiantuntija Marko Juntunen, juontajana Reetta Räty. Katso tekstitetty versio: https://youtu.be/K1H9Vg35pUs.
Tiedekulma Live | Tietoturva ja yksityisyys digiaikakaudella
Yhteiskunnan kiihtyvä digitalisaatio tarkoittaa myös uusia haasteita tietoturvalle ja yksityisyydensuojalle. Aiheesta keskustelemassa julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo sekä tietojenkäsittelytieteen professori Valtteri Niemi Helsingin yliopistosta, juontajana Jari Hanska.
Tiedekulma Live | Global Interest in Africa
Discussing the topic are State Secretary to the Minister for Foreign Affairs Johanna Sumuvuori, Professor of Sociology Elina Oinas, Professor of International Forest Policy Maria Brockhaus and Researcher Gutu Olana Wayessa. Additionally, pre-recorded addresses will be heard from EU Commissioner for International Partnerships Jutta Urpilainen and Professor Madara Ogot, Deputy Vice Chancellor from the University of Nairobi. The discussion will be hosted by Janne Hopsu.
Tiedekulma Live | Mikä liikuttaa kansaa Venäjällä?
Millaista on arjen yhteiskunnallinen ja poliittinen toiminta Venäjällä? Nouseeko järjestelmän muutos arjen kysymyksistä ja prostestivalmiista kansasta? Venäjästä keskustelemassa apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen, dosentti Meri Kulmala ja toimittaja Jussi Konttinen. Juontaja on Ville Blåfield.
Tiedekulma Live | Kuinka ilmasto muuttaa pohjoista luontoa
Kuinka käy kylmiin oloihin sopeutuneille kasveille ja eläimille, kun talvi ei yhtäkkiä tulekaan? Jari Hanskan kanssa ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon ovat keskustelemassa tutkijatohtori Maria Hällfors ja ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta.
Tiedekulma Live | Kuka voittaa Yhdysvaltain presidentinvaalit
Tiedekulma Liven erikoislähetyksessä analysoidaan tuoreeltaan Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksia sekä tähytään maan demokratian tulevaisuudennäkymiin. Keskustelemassa dosentti Rani-Henrik Andersson, tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma sekä asiantuntija ja tietokirjailija Anu Partanen, juontajana Ville Blåfield. Vaalipäivän tunnelmia Yhdysvalloista kommentoi Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen.
Tiedekulma Live | Energiamurroksen aika
Tulevaisuuden energiantuotannosta ja -kulutuksesta keskustelevat Helsingin yliopiston kestävän kulutuksen professori Eva Heiskanen, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund sekä Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman projektinjohtaja Kaisa-Reeta Koskinen. Keskustelun juontaa Jari Hanska.
Tiedekulma Live | Korona ja työelämän tulevaisuus
Työelämästä ja sen tulevaisuudesta koronakriisin varjossa ovat keskustelemassa dosentti Mira Karjalainen ja sosiologian professori Sirpa Wrede Helsingin yliopistosta sekä Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini. Keskustelun juontaa Ville Blåfield.
Tiedekulma Live | Kenen demokratia?
Osallistumisen eriarvoisuudesta keskustelemassa julkisoikeuden apulaisprofessori Ida Koivisto, Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio ja sosiologian professori Eeva Luhtakallio. Juontaja on Jari Hanska.
Tiedekulma Live | Koronan jäljet koulussa
Koronan vaikutuksia koulussa puivat Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen johtava rehtori, dosentti Tapio Lahtero sekä kasvatustieteen professorit Risto Hotulainen ja Katariina Salmela-Aro. Keskustelua luotsaa Reetta Räty.
Tiedekulma Live | Ovatko suomalaiset samassa veneessä?
Suomalaisen yhteiskunnan jakolinjoista ja empatiakuiluista ovat keskustelemassa kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund, viestinnän professori Anu Kantola ja sosiaalihistorian apulaisprofessori Sakari Saaritsa, juontajana toimittaja Jari Hanska.
Tiedekulma Live | Kulutuskulttuurin jälkeen
Kulutuskulttuurin murroksesta ovat keskustelemassa kestävän käyttäytymismuutoksen apulaisprofessori Annukka Vainio, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja uskontotieteen tohtorikoulutettava Mikko Kurenlahti. Keskustelua vetää toimittaja Jari Hanska
Tiedekulma Live | Miten maailma makaa?
Maailman tilaa ja tulevaisuutta analysoimassa kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen ja Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu, juontajana Ville Blåfield.
POIKKEUSLINJALLA
Poikkeuslinjalla | Millainen on koronasukupolven tulevaisuus?
1990-luvun laman myötä hukattiin kokonainen sukupolvi: laman lapset eivät päässeet edeltäjiensä lailla kiinni työelämään, monen tulevaisuudenhaaveet menivät uusiksi ja siitä tuli avainkokemus, joka heijastui yhteiskunnallisiin asenteisiin.
Poikkeuslinjalla | Hajoaako pää? Etätyö ja digiähky
Miten pidämme huolta inhimillisestä hyvinvoinnista digitaalisen yhteiskunnan poikkeusoloissa?
Poikkeuslinjalla | Talouden äkkipysähdys
Minkälaisena maailmantalous tulee ulos koronakriisistä ja minkälaiset sosiaaliset ja poliittiset haavat jäävät? Onko mahdollista saavuttaa nopea toipuminen ja paluu normaaliin?
Poikkeuslinjalla | Pandemia, perusoikeudet ja tottelemattomuus
Työelämäprofessori Pekka Saurin kanssa kansalaisoikeuksista ja kansalaistottelemattomuudesta poikkeustilassa keskustelevat sosiologian professori Eeva Luhtakallio ja oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen.
Poikkeuslinjalla | Elämmekö suuren käänteen aikaa?
Poikkeuslinjalla-ohjelmassa muun muassa voima- ja valtasuhteiden uudelleenjaosta, solidaarisuudesta ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion kestävyydestä työelämäprofessori Pekka Saurin kanssa keskustelevat viestinnän professori Anu Kantola ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen.
Poikkeuslinjalla | Kaataako korona Trumpin?
Perinteisen hokeman mukaan Yhdysvaltojen vaaleissa kyse on pääosin taloudesta: jos se kehittyy suotuisasti, istuva presidentti on vahvoilla.
Poikkeuslinjalla | Kansallisvaltion korona
Globaali terveysuhka on saanut kansallisvaltiot käpertymään itseensä. Euroopan unioni on ollut kriisissä kaikkea muuta kuin yhtenäinen, Trump puhuu kiinalaisviruksesta ja syyttää Maailman terveysjärjestö WHO:ta, kansallisvaltiot käyvät omia sotiansa virusta vastaan.
Poikkeuslinjalla | Iskeekö korona ilmastonmuutoksen torjuntaan?
Miltä ilmastonmuutoksen torjunta näyttää EU:ssa ja globaalilla tasolla? Onko kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen tärkeämpää kuin pitkän aikavälin globaali yhteinen hyvä? Voiko korona-ahdingosta päästä pois kestävästi? Ketkä määrittävät tulevaisuuden ilmastopolitiikan suunnan? Vieraina ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen ja yleisen valtio-opin apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila, juontajana dosentti Hanna Wass.
Poikkeuslinjalla | Mitä korona-exit saa maksaa?
Koronakriisin jatkuessa taloudelle aiheutuvat vauriot syvenevät ja paine purkaa asetettuja rajoituksia kasvaa. Viruksen tukahduttaminen asettuu vastakkain yksilön perusoikeuksien ja taloudellisten intressien kanssa. Samalla koronakriisin hoitoa yritetään epäpolitisoida.
Poikkeuslinjalla | Millainen on koronasukupolven tulevaisuus?
1990-luvun laman myötä hukattiin kokonainen sukupolvi: laman lapset eivät päässeet edeltäjiensä lailla kiinni työelämään, monen tulevaisuudenhaaveet menivät uusiksi ja siitä tuli avainkokemus, joka heijastui yhteiskunnallisiin asenteisiin.
Poikkeuslinjalla | Hajoaako pää? Etätyö ja digiähky
Miten pidämme huolta inhimillisestä hyvinvoinnista digitaalisen yhteiskunnan poikkeusoloissa?
Poikkeuslinjalla | Talouden äkkipysähdys
Minkälaisena maailmantalous tulee ulos koronakriisistä ja minkälaiset sosiaaliset ja poliittiset haavat jäävät? Onko mahdollista saavuttaa nopea toipuminen ja paluu normaaliin?
Poikkeuslinjalla | Pandemia, perusoikeudet ja tottelemattomuus
Työelämäprofessori Pekka Saurin kanssa kansalaisoikeuksista ja kansalaistottelemattomuudesta poikkeustilassa keskustelevat sosiologian professori Eeva Luhtakallio ja oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen.
Poikkeuslinjalla | Elämmekö suuren käänteen aikaa?
Poikkeuslinjalla-ohjelmassa muun muassa voima- ja valtasuhteiden uudelleenjaosta, solidaarisuudesta ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion kestävyydestä työelämäprofessori Pekka Saurin kanssa keskustelevat viestinnän professori Anu Kantola ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen.
Poikkeuslinjalla | Kaataako korona Trumpin?
Perinteisen hokeman mukaan Yhdysvaltojen vaaleissa kyse on pääosin taloudesta: jos se kehittyy suotuisasti, istuva presidentti on vahvoilla.
Poikkeuslinjalla | Kansallisvaltion korona
Globaali terveysuhka on saanut kansallisvaltiot käpertymään itseensä. Euroopan unioni on ollut kriisissä kaikkea muuta kuin yhtenäinen, Trump puhuu kiinalaisviruksesta ja syyttää Maailman terveysjärjestö WHO:ta, kansallisvaltiot käyvät omia sotiansa virusta vastaan.
Poikkeuslinjalla | Iskeekö korona ilmastonmuutoksen torjuntaan?
Miltä ilmastonmuutoksen torjunta näyttää EU:ssa ja globaalilla tasolla? Onko kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen tärkeämpää kuin pitkän aikavälin globaali yhteinen hyvä? Voiko korona-ahdingosta päästä pois kestävästi? Ketkä määrittävät tulevaisuuden ilmastopolitiikan suunnan? Vieraina ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen ja yleisen valtio-opin apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila, juontajana dosentti Hanna Wass.
Poikkeuslinjalla | Mitä korona-exit saa maksaa?
Koronakriisin jatkuessa taloudelle aiheutuvat vauriot syvenevät ja paine purkaa asetettuja rajoituksia kasvaa. Viruksen tukahduttaminen asettuu vastakkain yksilön perusoikeuksien ja taloudellisten intressien kanssa. Samalla koronakriisin hoitoa yritetään epäpolitisoida.
Poikkeuslinjalla | Millainen on koronasukupolven tulevaisuus?
1990-luvun laman myötä hukattiin kokonainen sukupolvi: laman lapset eivät päässeet edeltäjiensä lailla kiinni työelämään, monen tulevaisuudenhaaveet menivät uusiksi ja siitä tuli avainkokemus, joka heijastui yhteiskunnallisiin asenteisiin.
Poikkeuslinjalla | Hajoaako pää? Etätyö ja digiähky
Miten pidämme huolta inhimillisestä hyvinvoinnista digitaalisen yhteiskunnan poikkeusoloissa?
Poikkeuslinjalla | Talouden äkkipysähdys
Minkälaisena maailmantalous tulee ulos koronakriisistä ja minkälaiset sosiaaliset ja poliittiset haavat jäävät? Onko mahdollista saavuttaa nopea toipuminen ja paluu normaaliin?
Poikkeuslinjalla | Pandemia, perusoikeudet ja tottelemattomuus
Työelämäprofessori Pekka Saurin kanssa kansalaisoikeuksista ja kansalaistottelemattomuudesta poikkeustilassa keskustelevat sosiologian professori Eeva Luhtakallio ja oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen.
Poikkeuslinjalla | Elämmekö suuren käänteen aikaa?
Poikkeuslinjalla-ohjelmassa muun muassa voima- ja valtasuhteiden uudelleenjaosta, solidaarisuudesta ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion kestävyydestä työelämäprofessori Pekka Saurin kanssa keskustelevat viestinnän professori Anu Kantola ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen.
HELSINKI HEALTH WEEK
Syöt mitä olet
Ruokaan liittyy valtavasti uskomuksia ja ristiriitaista tietoa. Esimerkiksi luomusta, vegaaniudesta ja prosessoidun ruoan välttelystä on tullut megatrendejä. Mikä ruoka on lopulta terveellistä ja miten ihmisen geenit vaikuttavat tähän? Millaisia uhkia ruoassa piilee?
Syövän surma
Miten ihmisen oma puolustusjärjestelmä saadaan tappamaan syöpäsoluja? Miten syöpäsolut ohjelmoidaan solukuolemaan? Haluaisitko tietää perineesi syöpäsyndrooman, jos olet vielä terve?
Tätä et oppinut koulussa
Iltakoulussa tutkijat opettavat, mitä emme päässeet koulussa pänttäämään, vaikka olisi kannattanut. Tällä kertaa oppituntien aiheet liittyvät terveyteen ja elämäntieteisiin. Opit muun muassa mitä ja miten eläimet tuntevat, voiko vanhenemisen pysäyttää ja kuinka nanolääketiede mullistaa lääkkeiden annostelun.
Valoa mieleen
Aivojen ja mielen sairaudet varjostavat Suomessa satojen tuhansien ihmisten elämää. Aivotutkijat etsivät jatkuvasti uusia ratkaisuja psykiatristen sairauksien, Alzheimerin, Parkinsonsin ja aivohalvauksien hoitoon.
Usko, toivo, tiede
Rokotevastaisuus ja niin sanotut uskomus- ja vaihtoehtohoidot ovat nousseet Suomessakin pinnalle. Miksi rokotteita jätetään ottamatta ja miten rokotusluottamusta voidaan vahvistaa? Miksi jotkut turvautuvat lääketieteen ulkopuolella oleviin hoitoihin? Pitäisikö hoitoja suitsia lainsäädännöllä kuten muissa Pohjoismaissa?
Tasa-arvoisempaa terveyttä
Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa suuret. Millä keinoin ratkaisemme terveyserot, ja keillä kaikilla on vastuu niiden kaventamisesta? Millaisia suosituksia tutkijoilla on päättäjille? Mitä konkreettisia toimia voimme odottaa?
Lasten tiedekysymykset LIVE
Helsingin Sanomien suosikkipalsta Lasten tiedekysymykset saapuu jälleen yleisön eteen. Kysymysten aiheina ovat anatomia, eläimet ja aivot.
Tunnista terveysriskit
Tiedekulmassa käsitellään ajankohtaisia terveysriskejä uusimman tutkimuksen valossa.
Terveys ja tekoäly
Suuremmat potilasaineistot, nopeammat ja tarkemmat diagnoosit, täsmällisemmät hoidot.
Zoonoosit
Eläinten taudit siirtyvät ihmisiin ja päinvastoin, ja taudinaiheuttajat leviävät uusille alueille ilmaston ja elinympäristöjen muutoksen myötä.
Ihmeellinen uni
Uni on terveydelle elintärkeää. Se luo perustan niin ihmisten kuin eläinten hyvinvoinnille ja oppimiselle.
Lasten tiedekysymykset LIVE
Helsingin Sanomien suosikkipalsta Lasten tiedekysymykset saapuu yleisön eteen. Kysymysten aiheina ovat anatomia, eläimet, aivot ja ruoka.
Syöt mitä olet
Ruokaan liittyy valtavasti uskomuksia ja ristiriitaista tietoa. Esimerkiksi luomusta, vegaaniudesta ja prosessoidun ruoan välttelystä on tullut megatrendejä. Mikä ruoka on lopulta terveellistä ja miten ihmisen geenit vaikuttavat tähän? Millaisia uhkia ruoassa piilee?
Syövän surma
Miten ihmisen oma puolustusjärjestelmä saadaan tappamaan syöpäsoluja? Miten syöpäsolut ohjelmoidaan solukuolemaan? Haluaisitko tietää perineesi syöpäsyndrooman, jos olet vielä terve?
Tätä et oppinut koulussa
Iltakoulussa tutkijat opettavat, mitä emme päässeet koulussa pänttäämään, vaikka olisi kannattanut. Tällä kertaa oppituntien aiheet liittyvät terveyteen ja elämäntieteisiin. Opit muun muassa mitä ja miten eläimet tuntevat, voiko vanhenemisen pysäyttää ja kuinka nanolääketiede mullistaa lääkkeiden annostelun.
Valoa mieleen
Aivojen ja mielen sairaudet varjostavat Suomessa satojen tuhansien ihmisten elämää. Aivotutkijat etsivät jatkuvasti uusia ratkaisuja psykiatristen sairauksien, Alzheimerin, Parkinsonsin ja aivohalvauksien hoitoon.
Usko, toivo, tiede
Rokotevastaisuus ja niin sanotut uskomus- ja vaihtoehtohoidot ovat nousseet Suomessakin pinnalle. Miksi rokotteita jätetään ottamatta ja miten rokotusluottamusta voidaan vahvistaa? Miksi jotkut turvautuvat lääketieteen ulkopuolella oleviin hoitoihin? Pitäisikö hoitoja suitsia lainsäädännöllä kuten muissa Pohjoismaissa?
Tasa-arvoisempaa terveyttä
Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa suuret. Millä keinoin ratkaisemme terveyserot, ja keillä kaikilla on vastuu niiden kaventamisesta? Millaisia suosituksia tutkijoilla on päättäjille? Mitä konkreettisia toimia voimme odottaa?
Lasten tiedekysymykset LIVE
Helsingin Sanomien suosikkipalsta Lasten tiedekysymykset saapuu jälleen yleisön eteen. Kysymysten aiheina ovat anatomia, eläimet ja aivot.
Tunnista terveysriskit
Tiedekulmassa käsitellään ajankohtaisia terveysriskejä uusimman tutkimuksen valossa.
Terveys ja tekoäly
Suuremmat potilasaineistot, nopeammat ja tarkemmat diagnoosit, täsmällisemmät hoidot.
Zoonoosit
Eläinten taudit siirtyvät ihmisiin ja päinvastoin, ja taudinaiheuttajat leviävät uusille alueille ilmaston ja elinympäristöjen muutoksen myötä.
Ihmeellinen uni
Uni on terveydelle elintärkeää. Se luo perustan niin ihmisten kuin eläinten hyvinvoinnille ja oppimiselle.
Lasten tiedekysymykset LIVE
Helsingin Sanomien suosikkipalsta Lasten tiedekysymykset saapuu yleisön eteen. Kysymysten aiheina ovat anatomia, eläimet, aivot ja ruoka.
Syöt mitä olet
Ruokaan liittyy valtavasti uskomuksia ja ristiriitaista tietoa. Esimerkiksi luomusta, vegaaniudesta ja prosessoidun ruoan välttelystä on tullut megatrendejä. Mikä ruoka on lopulta terveellistä ja miten ihmisen geenit vaikuttavat tähän? Millaisia uhkia ruoassa piilee?
Syövän surma
Miten ihmisen oma puolustusjärjestelmä saadaan tappamaan syöpäsoluja? Miten syöpäsolut ohjelmoidaan solukuolemaan? Haluaisitko tietää perineesi syöpäsyndrooman, jos olet vielä terve?
Tätä et oppinut koulussa
Iltakoulussa tutkijat opettavat, mitä emme päässeet koulussa pänttäämään, vaikka olisi kannattanut. Tällä kertaa oppituntien aiheet liittyvät terveyteen ja elämäntieteisiin. Opit muun muassa mitä ja miten eläimet tuntevat, voiko vanhenemisen pysäyttää ja kuinka nanolääketiede mullistaa lääkkeiden annostelun.
Valoa mieleen
Aivojen ja mielen sairaudet varjostavat Suomessa satojen tuhansien ihmisten elämää. Aivotutkijat etsivät jatkuvasti uusia ratkaisuja psykiatristen sairauksien, Alzheimerin, Parkinsonsin ja aivohalvauksien hoitoon.
Usko, toivo, tiede
Rokotevastaisuus ja niin sanotut uskomus- ja vaihtoehtohoidot ovat nousseet Suomessakin pinnalle. Miksi rokotteita jätetään ottamatta ja miten rokotusluottamusta voidaan vahvistaa? Miksi jotkut turvautuvat lääketieteen ulkopuolella oleviin hoitoihin? Pitäisikö hoitoja suitsia lainsäädännöllä kuten muissa Pohjoismaissa?
HOPE FOR GLOBE
Uusi maatalous
Ilmastonmuutos haastaa Suomen maatalouden. Viljelyolosuhteet muuttuvat eikä tuontiruokaa ehkä ole jatkossa saatavilla nykyiseen tapaan. Tulevaisuuden maatila saattaakin tuottaa oman energiansa ja valjastaa peltonsa hiilensidontaan. Miten ilmastoviisaaseen ruoantuotantoon päästään?
Epäreilu ilmasto
Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti tai noudata valtioiden rajoja. Globaali eriarvoisuus tekee osasta ihmisiä muita haavoittuvaisempia ja vaikuttaa heidän kykyynsä varautua esimerkiksi luonnonkatastrofeihin. Miten ilmastonmuutos ratkaistaan koko maailman kanssa? Millainen rooli Suomen tulisi ottaa kehityspolitiikassaan?
Kuudes sukupuutto
Lajeja katoaa tällä hetkellä maapallolta jopa tuhat kertaa luonnollista sukupuuttotahtia nopeammin. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on jäänyt ilmastonmuutoksen varjoon, vaikka kyseessä on vähintään yhtä tuhoisa ongelma. Miksi kuudennesta sukupuuttoaallosta pitää olla huolissaan? Miten maailman toisella puolella kadonnut perhoslaji vaikuttaa minun elämääni? Ja ennen kaikkea: mitä asialle voi tehdä?
Itämeri käy kuumana
Matala ja vähäsuolainen Itämeri kohtaa ilmastonmuutoksen etunenässä ja ennakoi siksi maailman merien tulevia muutoksia. Helsingin yliopiston tutkijat kertovat sanoin ja kuvin, miten ilmastonmuutos näkyy Itämeressä jo nyt ja mitä haasteita muuttuvat olosuhteet asettavat lähimeremme suojelulle.
Ilmaston muuttujat
Maapallomme on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Miten ilmastojärjestelmä toimii, miten hiili kiertää ja kuinka ihminen on systeemiä sekoittanut? Miksi joidenkin muuttujien vaikutuksia on niin vaikea ennakoida? Tule ottamaan ilmastonmuutoksen perusteet haltuun!
Ilmastovaalit
Tutkijoiden viesti on selvä: tiedossa on ennennäkemätön ympäristökatastrofi, mikäli emme muuta elintapojamme hyvin nopeasti. Ilmastonmuutoksen pahimmilta tuhoilta voidaan vielä välttyä, mutta se vaatii tutkittuun tietoon pohjautuvia merkittäviä poliittisia päätöksiä jo tulevalla vaalikaudella.
Sopeudu suomalainen
Ilmasto muuttaa meidänkin arkemme, mutta millaiseksi? Elämmekö vuonna 2035 tuhotulvien, pakolaisaaltojen vai aurinkopaneelien keskellä ja tuleeko ruoan kasvattamisesta tärkeä kansalaistaito? Joutuuko demokratia taipumaan jatkuvien kriisitilanteiden edessä? Kaikkiin näihin skenaarioihin viranomaiset ja tutkijat ovat jo varautuneet.
Uusi maatalous
Ilmastonmuutos haastaa Suomen maatalouden. Viljelyolosuhteet muuttuvat eikä tuontiruokaa ehkä ole jatkossa saatavilla nykyiseen tapaan. Tulevaisuuden maatila saattaakin tuottaa oman energiansa ja valjastaa peltonsa hiilensidontaan. Miten ilmastoviisaaseen ruoantuotantoon päästään?
Epäreilu ilmasto
Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti tai noudata valtioiden rajoja. Globaali eriarvoisuus tekee osasta ihmisiä muita haavoittuvaisempia ja vaikuttaa heidän kykyynsä varautua esimerkiksi luonnonkatastrofeihin. Miten ilmastonmuutos ratkaistaan koko maailman kanssa? Millainen rooli Suomen tulisi ottaa kehityspolitiikassaan?
Kuudes sukupuutto
Lajeja katoaa tällä hetkellä maapallolta jopa tuhat kertaa luonnollista sukupuuttotahtia nopeammin. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on jäänyt ilmastonmuutoksen varjoon, vaikka kyseessä on vähintään yhtä tuhoisa ongelma. Miksi kuudennesta sukupuuttoaallosta pitää olla huolissaan? Miten maailman toisella puolella kadonnut perhoslaji vaikuttaa minun elämääni? Ja ennen kaikkea: mitä asialle voi tehdä?
Itämeri käy kuumana
Matala ja vähäsuolainen Itämeri kohtaa ilmastonmuutoksen etunenässä ja ennakoi siksi maailman merien tulevia muutoksia. Helsingin yliopiston tutkijat kertovat sanoin ja kuvin, miten ilmastonmuutos näkyy Itämeressä jo nyt ja mitä haasteita muuttuvat olosuhteet asettavat lähimeremme suojelulle.
Ilmaston muuttujat
Maapallomme on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Miten ilmastojärjestelmä toimii, miten hiili kiertää ja kuinka ihminen on systeemiä sekoittanut? Miksi joidenkin muuttujien vaikutuksia on niin vaikea ennakoida? Tule ottamaan ilmastonmuutoksen perusteet haltuun!
Ilmastovaalit
Tutkijoiden viesti on selvä: tiedossa on ennennäkemätön ympäristökatastrofi, mikäli emme muuta elintapojamme hyvin nopeasti. Ilmastonmuutoksen pahimmilta tuhoilta voidaan vielä välttyä, mutta se vaatii tutkittuun tietoon pohjautuvia merkittäviä poliittisia päätöksiä jo tulevalla vaalikaudella.
Sopeudu suomalainen
Ilmasto muuttaa meidänkin arkemme, mutta millaiseksi? Elämmekö vuonna 2035 tuhotulvien, pakolaisaaltojen vai aurinkopaneelien keskellä ja tuleeko ruoan kasvattamisesta tärkeä kansalaistaito? Joutuuko demokratia taipumaan jatkuvien kriisitilanteiden edessä? Kaikkiin näihin skenaarioihin viranomaiset ja tutkijat ovat jo varautuneet.
Uusi maatalous
Ilmastonmuutos haastaa Suomen maatalouden. Viljelyolosuhteet muuttuvat eikä tuontiruokaa ehkä ole jatkossa saatavilla nykyiseen tapaan. Tulevaisuuden maatila saattaakin tuottaa oman energiansa ja valjastaa peltonsa hiilensidontaan. Miten ilmastoviisaaseen ruoantuotantoon päästään?
Epäreilu ilmasto
Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti tai noudata valtioiden rajoja. Globaali eriarvoisuus tekee osasta ihmisiä muita haavoittuvaisempia ja vaikuttaa heidän kykyynsä varautua esimerkiksi luonnonkatastrofeihin. Miten ilmastonmuutos ratkaistaan koko maailman kanssa? Millainen rooli Suomen tulisi ottaa kehityspolitiikassaan?
Kuudes sukupuutto
Lajeja katoaa tällä hetkellä maapallolta jopa tuhat kertaa luonnollista sukupuuttotahtia nopeammin. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on jäänyt ilmastonmuutoksen varjoon, vaikka kyseessä on vähintään yhtä tuhoisa ongelma. Miksi kuudennesta sukupuuttoaallosta pitää olla huolissaan? Miten maailman toisella puolella kadonnut perhoslaji vaikuttaa minun elämääni? Ja ennen kaikkea: mitä asialle voi tehdä?
Itämeri käy kuumana
Matala ja vähäsuolainen Itämeri kohtaa ilmastonmuutoksen etunenässä ja ennakoi siksi maailman merien tulevia muutoksia. Helsingin yliopiston tutkijat kertovat sanoin ja kuvin, miten ilmastonmuutos näkyy Itämeressä jo nyt ja mitä haasteita muuttuvat olosuhteet asettavat lähimeremme suojelulle.
Ilmaston muuttujat
Maapallomme on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Miten ilmastojärjestelmä toimii, miten hiili kiertää ja kuinka ihminen on systeemiä sekoittanut? Miksi joidenkin muuttujien vaikutuksia on niin vaikea ennakoida? Tule ottamaan ilmastonmuutoksen perusteet haltuun!
SMART AS HEL
Tekoäly päättää
Algoritmeja käytetään EU:ssa jo monin tavoin päätöksenteon apuna. Suomessa tekoäly on laitettu muun muassa ennustamaan, onko nuori syrjäytymisvaarassa.
Tätä et oppinut koulussa
Aivojen elvytysilta
Tahmaavatko aivosi? Karkaako käsi älypuhelimelle, kun pitäisi lukea kirjaa?
Tulevaisuus tehdään koulussa
Koulussa luodaan tulevaisuuden Suomea – ja siitä tulevaisuudesta on monta eri näkemystä. Millainen maailmankuva koulun ja opetussuunnitelman taustalla on nyt ja miten se eroaa aiemmista?