Takaisin
Upcoming events
Latest
Most Popular
Tilaa Tiedekulman videot ja podcastit
Ympäristö Nyt
PINNALLA
Terveys Nyt
Tekoäly
Maailma Nyt
Minne menet maailma?
Trumpin haastajat
Yhdysvaltain politiikassa mennään täyttä vauhtia kohti marraskuun 2020 presidentinvaaleja. Demokraattien esivaalit alkoivat kompuroiden Iowassa ja ne kestävät koko kevään. Samaan aikaan senaatti vapautti Donald Trumpin virkarikossyytteestä ja republikaanit näyttävät asettuvan vahvemmin istuvan presidentin taakse.
Koulujen joulujuhlat
Marraskuussa apulaisoikeusasiamies linjasi, että koko koulun yhteistä lukukauden päätösjuhlaa ei tule järjestää kirkossa. Päätös laittoi monessa koulussa jo tehdyt suunnitelmat joulujuhlista uusiksi pikavauhdilla ja herätti runsaasti julkista keskustelua.
The Fall of the Berlin Wall
Thirty years after the fall of the Berlin Wall, this discussion will explore the effects of this momentous event which perhaps more than any other single occurrence has come to epitomize the change of the world order at the end of the 20th century.
Mainokset mediassa
Lentotarjoukset, pikavipit ja viimeisimpänä Hongkongin erityishallintoalueen ilmoitus, joka julkaistiin isoissa lehdissä ympäri maailmaa. Onko väliä, että kaupallisen median mainokset ovat ristiriidassa niiden toimituksellisen sisällön kanssa? Noudattavatko mediat mainosten julkaisemisessa tiettyä linjaa vai ratkaiseeko raha? Entä miten sananvapaus liittyy tähän?
Mistä eurovaaleissa äänestetään
Euroopan parlamentti edustaa Euroopan unionin päätöksenteossa kansalaisten ääntä. Monen kansalaisen on kuitenkin vaikea hahmottaa, miksi ja miten äänensä europarlamenttivaaleissa käyttää. Tule Tiedekulmaan kuulemaan EU-tutkijoiden ohjenuorat valistuneen äänestyspäätöksen tekemiselle.
Mikä ratkaisee Yhdysvaltojen presidentinvaalit?
Yhdysvaltalaiset pääsevät äänestämään presidentin valitsijamiehet 50 osavaltiossa. Vaaleissa katseet kohdistuvat kuitenkin kouralliseen vaa'ankieliosavaltioita, jotka Kamala Harrisin ja Donald Trumpin kampanjat yrittävät voittaa puolelleen.
Miten Yhdysvaltojen vaalitulos vaikuttaa Suomeen ja muuhun maailmaan?
Maailmanpolitiikkaa uhkaa epäjärjestys, ja Yhdysvalloilta peräänkuulutetaan isoa roolia globaalien kriisien ja konfliktien keskellä. Kauppasodat ja teknologiakilpailu heijastuvat talouteen kaikkialla maailmassa.
Miksi amerikkalainen yhteiskunta on jakautunut?
Suuret alueelliset erot ja väestön muutokset ovat aina näkyneet Yhdysvaltojen politiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vuosikymmenten aikana demokraattien ja republikaanien äänestäjiä on liikkunut puolueesta toiseen. Nyt poliitikot tuntuvat kaivautuneen entistä syvemmälle poteroihin, ja marraskuun presidentinvaalien alla amerikkalainen yhteiskunta näyttää jakautuneemmalta kuin aikoihin.
Vallan uusjako Euroopassa?
EU-vaaleissa äänestetään Euroopan parlamentin uudesta valtatasapainosta ja kannoista. Menestystä on ennakoitu erityisesti laitaoikeiston ryhmille.
Kuka voittaa taistelun Euroopan tarinasta?
EU kertoo itsestään tarinaa demokratian, rauhan, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vaalijana. Samaan aikaan esimerkiksi muuttoliikkeet, oikeusvaltion ongelmat ja turvallisuuspolitiikan kysymykset haastavat EU:n arvoja ja päämääriä. Onko EU:n omakuva edes oikea?
Maailma palaa! Miten käy EU:n?
Maailmanpoliittinen tilanne ja globaali kilpailu kiristyvät. Valtioiden rajat ylittävät ongelmat koettelevat Euroopan unionia ja sen päätöksentekoa.
Suomen uusi suunta
Seuraava presidentti aloittaa kautensa tilanteessa, jossa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Nato-jäsenyys ja suurvaltakilpailu määrittelevät Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdon työtä. Presidentti on tärkeässä roolissa, kun Suomi etsii paikkaansa ja strategiaansa kansainvälisellä kentällä.
Suomi suurvaltojen puristuksissa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi maailmanpolitiikan polarisoitumisen yhä selkeämmin näkyväksi. Suomi on valinnut puolensa Naton ja EU:n jäsenenä. Syventyvä kahdenvälinen puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa vahvistaa yhteyksiä länteen. Toisella puolella Kiina ja Venäjä etsivät kumppaneita globaalista etelästä.
Suomen ulkopolitiikan mustat aukot
Suomi liittyi Natoon määrätietoisesti ja nopeasti poliittisen johdon yksimielisellä päätöksellä. Vaikka turvallisuuspolitiikan käännös oli suuri, sitä ei julkisuudessa juuri kyseenalaistettu.
MITEN ESTÄMME SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN ROMAHTAMISEN?
Suomen väestö ikääntyy nopeaa vauhtia ja sote-menot kasvavat vuosi vuodelta. Tammikuussa käyntiin polkaistut hyvinvointialueet joutuvat miettimään, mistä saadaan rahat ja työntekijät niille kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Samalla kun palvelutarpeet lisääntyvät, suuri osa nykyisistä hoitajista jää tulevina vuosina eläkkeelle ja ala ei houkuttele uusia tekijöitä.
KÖYHTYYKÖ SUOMI?
Viimeiset vuodet taloutta ovat piinanneet globaalit kriisit, joiden hoitoon liittyvät tukitoimet ovat kasvattaneet valtion menoja. Arvaamaton maailmantilanne ja ympäristökriisiin vastaaminen ovat lisänneet valtioiden roolia taloudessa. Toisaalta Suomen julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen. Tulevalta hallitukselta on peräänkuulutettu pikaisia suunnitelmia julkisen talouden sopeuttamiseksi.
Pinnalla: Kenen säännöillä Euroopassa pelataan?
Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on uudella tavalla uhattuna, ja viime vuosien aikana monia sen peruskiviä on kyseenalaistettu. Voimapolitiikka, etupiirijako ja sota ovat tehneet paluun ja samalla aiemmin laajasti hyväksytyt asiat kuten ihmisoikeudet ja taloudellisen yhteistyön syventäminen ovat joutuneet sivuraiteelle. Populistiset liikkeet vannovat kansallisvaltion itsemääräämisoikeuden nimeen, horjuttaen kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia, kuten ihmisoikeusjärjestelmiä.
Pinnalla: Euroopan näkymättömät rajat
Keitä Euroopassa autetaan ja millä ehdoin? Millaisia solidaarisuuden rajoja Euroopan sisällä kulkee? Mikä merkitys EU-jäsenyydellä on kriisitilanteessa? Mitä eurooppalaisuus merkitsee vaikeina aikoina? Keskustelemassa akatemiatutkija Timo Miettinen, vastaava tutkija Miika Tervonen ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Juontajana on Anu Partanen.
Pinnalla: Millaista on sota 2020-luvun Euroopassa?
Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli tapahtuma, jonka piti olla Euroopan osalta enemmän historiaa kuin nykypäivää. Sota keskellä Eurooppaa tai laajamittainen maasodankäynti tuntui monista pitkään miltei mahdottomalta. Samaan aikaan informaatiosodankäynti ja hybridivaikuttaminen herättävät huolta. Ukrainan sota on saanut monet maat arvioimaan uudelleen omaa puolustuspolitiikkaansa ja varautumistaan erilaisiin kriiseihin.
Pinnalla: Miten tasa-arvo toteutuu koulutuksessa?
Koulutuksen eriarvoisuudesta ja tasa-arvosta ovat keskustelemassa tutkijatohtori Heidi Huilla, erityispedagogiikan professori, varadekaani Markku Jahnukainen ja kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen. Juontaja on Helsingin Sanomien toimittaja, yliopistokirjeenvaihtaja Valtteri Parikka.
Pinnalla: Ilmastoraportin sanoma Suomelle
Pinnalla-ohjelmassa asiantuntijat arvioivat, miltä Suomen ilmastotoimet näyttävät tuoreen IPCC-raportin valossa. IPCC:n kolmas osaraportti julkaistaan 4.4. Tekeekö Suomi riittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Millä osa-alueilla suunta on oikea, entä missä on vielä kirittävää? Millaisia toimia tarvitaan?
Pinnalla: Vaihtuuko valta Unkarissa?
Yhdistynyt oppositio haastaa istuvan pääministerin Viktor Orbánin ja Fidesz-puolueen Unkarin parlamenttivaaleissa sunnuntaina 3. huhtikuuta. Vaikka Orbánin hallinnolla on käytössään suuremmat resurssit ja se hallitsee Unkarin mediaa, mielipidetiedustelut näyttävät tasaisilta. Onko oppositiolla todellinen mahdollisuus voittoon? Miten Ukrainan sota vaikuttaa vaaleihin? Onko Unkarin vaalien tuloksella vaikutusta Euroopan Unionin yhtenäisyyteen Venäjän ja muuttuneen turvallisuustilanteen edessä? Muuttavatko vaalit maan oikeusvaltiokehityksen suuntaa?
Pinnalla: Glasgow’n ilmastokokous
Kaikessa tässä tarvitaan maiden saumattoman yhteistyön ja hyvän tahdon ohella toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä. Löytävätkö maat yhteisen linjan ja ovatko tavoitteet riittäviä? Siirtyykö keskustelu ilmastonmuutoksen estämisestä yhä enemmän kohti sopeutumiskeinoja? Aiheesta keskustelevat kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola ja ilmakehätieteiden yliopistonlehtori Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta sekä tutkimusprofessori Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista. Juontajana on Helsingin Sanomien ympäristötuottaja Piia Elonen.
Pinnalla: Miten maailman maat pysäyttävät luontokadon?
Pinnalla-ajankohtaisohjelmassa keskustelemassa Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, lajien uhanalaisuusarvioinnin asiantuntija Aino Juslén, Yhdysvaltain tutkimuksen professori, ympäristöhistorian tutkija Mikko Saikku ja ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä. Keskustelun juontaa Helsingin Sanomien luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli.
Trumpin haastajat
Yhdysvaltain politiikassa mennään täyttä vauhtia kohti marraskuun 2020 presidentinvaaleja. Demokraattien esivaalit alkoivat kompuroiden Iowassa ja ne kestävät koko kevään. Samaan aikaan senaatti vapautti Donald Trumpin virkarikossyytteestä ja republikaanit näyttävät asettuvan vahvemmin istuvan presidentin taakse.
Koulujen joulujuhlat
Marraskuussa apulaisoikeusasiamies linjasi, että koko koulun yhteistä lukukauden päätösjuhlaa ei tule järjestää kirkossa. Päätös laittoi monessa koulussa jo tehdyt suunnitelmat joulujuhlista uusiksi pikavauhdilla ja herätti runsaasti julkista keskustelua.
The Fall of the Berlin Wall
Thirty years after the fall of the Berlin Wall, this discussion will explore the effects of this momentous event which perhaps more than any other single occurrence has come to epitomize the change of the world order at the end of the 20th century.
Mainokset mediassa
Lentotarjoukset, pikavipit ja viimeisimpänä Hongkongin erityishallintoalueen ilmoitus, joka julkaistiin isoissa lehdissä ympäri maailmaa. Onko väliä, että kaupallisen median mainokset ovat ristiriidassa niiden toimituksellisen sisällön kanssa? Noudattavatko mediat mainosten julkaisemisessa tiettyä linjaa vai ratkaiseeko raha? Entä miten sananvapaus liittyy tähän?
Mistä eurovaaleissa äänestetään
Euroopan parlamentti edustaa Euroopan unionin päätöksenteossa kansalaisten ääntä. Monen kansalaisen on kuitenkin vaikea hahmottaa, miksi ja miten äänensä europarlamenttivaaleissa käyttää. Tule Tiedekulmaan kuulemaan EU-tutkijoiden ohjenuorat valistuneen äänestyspäätöksen tekemiselle.
Mikä ratkaisee Yhdysvaltojen presidentinvaalit?
Yhdysvaltalaiset pääsevät äänestämään presidentin valitsijamiehet 50 osavaltiossa. Vaaleissa katseet kohdistuvat kuitenkin kouralliseen vaa'ankieliosavaltioita, jotka Kamala Harrisin ja Donald Trumpin kampanjat yrittävät voittaa puolelleen.
Miten Yhdysvaltojen vaalitulos vaikuttaa Suomeen ja muuhun maailmaan?
Maailmanpolitiikkaa uhkaa epäjärjestys, ja Yhdysvalloilta peräänkuulutetaan isoa roolia globaalien kriisien ja konfliktien keskellä. Kauppasodat ja teknologiakilpailu heijastuvat talouteen kaikkialla maailmassa.
Miksi amerikkalainen yhteiskunta on jakautunut?
Suuret alueelliset erot ja väestön muutokset ovat aina näkyneet Yhdysvaltojen politiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vuosikymmenten aikana demokraattien ja republikaanien äänestäjiä on liikkunut puolueesta toiseen. Nyt poliitikot tuntuvat kaivautuneen entistä syvemmälle poteroihin, ja marraskuun presidentinvaalien alla amerikkalainen yhteiskunta näyttää jakautuneemmalta kuin aikoihin.
Vallan uusjako Euroopassa?
EU-vaaleissa äänestetään Euroopan parlamentin uudesta valtatasapainosta ja kannoista. Menestystä on ennakoitu erityisesti laitaoikeiston ryhmille.
Kuka voittaa taistelun Euroopan tarinasta?
EU kertoo itsestään tarinaa demokratian, rauhan, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vaalijana. Samaan aikaan esimerkiksi muuttoliikkeet, oikeusvaltion ongelmat ja turvallisuuspolitiikan kysymykset haastavat EU:n arvoja ja päämääriä. Onko EU:n omakuva edes oikea?
Maailma palaa! Miten käy EU:n?
Maailmanpoliittinen tilanne ja globaali kilpailu kiristyvät. Valtioiden rajat ylittävät ongelmat koettelevat Euroopan unionia ja sen päätöksentekoa.
Suomen uusi suunta
Seuraava presidentti aloittaa kautensa tilanteessa, jossa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Nato-jäsenyys ja suurvaltakilpailu määrittelevät Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdon työtä. Presidentti on tärkeässä roolissa, kun Suomi etsii paikkaansa ja strategiaansa kansainvälisellä kentällä.
Suomi suurvaltojen puristuksissa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi maailmanpolitiikan polarisoitumisen yhä selkeämmin näkyväksi. Suomi on valinnut puolensa Naton ja EU:n jäsenenä. Syventyvä kahdenvälinen puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa vahvistaa yhteyksiä länteen. Toisella puolella Kiina ja Venäjä etsivät kumppaneita globaalista etelästä.
Suomen ulkopolitiikan mustat aukot
Suomi liittyi Natoon määrätietoisesti ja nopeasti poliittisen johdon yksimielisellä päätöksellä. Vaikka turvallisuuspolitiikan käännös oli suuri, sitä ei julkisuudessa juuri kyseenalaistettu.
MITEN ESTÄMME SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN ROMAHTAMISEN?
Suomen väestö ikääntyy nopeaa vauhtia ja sote-menot kasvavat vuosi vuodelta. Tammikuussa käyntiin polkaistut hyvinvointialueet joutuvat miettimään, mistä saadaan rahat ja työntekijät niille kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Samalla kun palvelutarpeet lisääntyvät, suuri osa nykyisistä hoitajista jää tulevina vuosina eläkkeelle ja ala ei houkuttele uusia tekijöitä.
KÖYHTYYKÖ SUOMI?
Viimeiset vuodet taloutta ovat piinanneet globaalit kriisit, joiden hoitoon liittyvät tukitoimet ovat kasvattaneet valtion menoja. Arvaamaton maailmantilanne ja ympäristökriisiin vastaaminen ovat lisänneet valtioiden roolia taloudessa. Toisaalta Suomen julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen. Tulevalta hallitukselta on peräänkuulutettu pikaisia suunnitelmia julkisen talouden sopeuttamiseksi.
Pinnalla: Kenen säännöillä Euroopassa pelataan?
Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on uudella tavalla uhattuna, ja viime vuosien aikana monia sen peruskiviä on kyseenalaistettu. Voimapolitiikka, etupiirijako ja sota ovat tehneet paluun ja samalla aiemmin laajasti hyväksytyt asiat kuten ihmisoikeudet ja taloudellisen yhteistyön syventäminen ovat joutuneet sivuraiteelle. Populistiset liikkeet vannovat kansallisvaltion itsemääräämisoikeuden nimeen, horjuttaen kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia, kuten ihmisoikeusjärjestelmiä.
Pinnalla: Euroopan näkymättömät rajat
Keitä Euroopassa autetaan ja millä ehdoin? Millaisia solidaarisuuden rajoja Euroopan sisällä kulkee? Mikä merkitys EU-jäsenyydellä on kriisitilanteessa? Mitä eurooppalaisuus merkitsee vaikeina aikoina? Keskustelemassa akatemiatutkija Timo Miettinen, vastaava tutkija Miika Tervonen ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Juontajana on Anu Partanen.
Pinnalla: Millaista on sota 2020-luvun Euroopassa?
Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli tapahtuma, jonka piti olla Euroopan osalta enemmän historiaa kuin nykypäivää. Sota keskellä Eurooppaa tai laajamittainen maasodankäynti tuntui monista pitkään miltei mahdottomalta. Samaan aikaan informaatiosodankäynti ja hybridivaikuttaminen herättävät huolta. Ukrainan sota on saanut monet maat arvioimaan uudelleen omaa puolustuspolitiikkaansa ja varautumistaan erilaisiin kriiseihin.
Pinnalla: Miten tasa-arvo toteutuu koulutuksessa?
Koulutuksen eriarvoisuudesta ja tasa-arvosta ovat keskustelemassa tutkijatohtori Heidi Huilla, erityispedagogiikan professori, varadekaani Markku Jahnukainen ja kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen. Juontaja on Helsingin Sanomien toimittaja, yliopistokirjeenvaihtaja Valtteri Parikka.
Pinnalla: Ilmastoraportin sanoma Suomelle
Pinnalla-ohjelmassa asiantuntijat arvioivat, miltä Suomen ilmastotoimet näyttävät tuoreen IPCC-raportin valossa. IPCC:n kolmas osaraportti julkaistaan 4.4. Tekeekö Suomi riittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Millä osa-alueilla suunta on oikea, entä missä on vielä kirittävää? Millaisia toimia tarvitaan?
Pinnalla: Vaihtuuko valta Unkarissa?
Yhdistynyt oppositio haastaa istuvan pääministerin Viktor Orbánin ja Fidesz-puolueen Unkarin parlamenttivaaleissa sunnuntaina 3. huhtikuuta. Vaikka Orbánin hallinnolla on käytössään suuremmat resurssit ja se hallitsee Unkarin mediaa, mielipidetiedustelut näyttävät tasaisilta. Onko oppositiolla todellinen mahdollisuus voittoon? Miten Ukrainan sota vaikuttaa vaaleihin? Onko Unkarin vaalien tuloksella vaikutusta Euroopan Unionin yhtenäisyyteen Venäjän ja muuttuneen turvallisuustilanteen edessä? Muuttavatko vaalit maan oikeusvaltiokehityksen suuntaa?
Pinnalla: Glasgow’n ilmastokokous
Kaikessa tässä tarvitaan maiden saumattoman yhteistyön ja hyvän tahdon ohella toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä. Löytävätkö maat yhteisen linjan ja ovatko tavoitteet riittäviä? Siirtyykö keskustelu ilmastonmuutoksen estämisestä yhä enemmän kohti sopeutumiskeinoja? Aiheesta keskustelevat kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola ja ilmakehätieteiden yliopistonlehtori Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta sekä tutkimusprofessori Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista. Juontajana on Helsingin Sanomien ympäristötuottaja Piia Elonen.
Pinnalla: Miten maailman maat pysäyttävät luontokadon?
Pinnalla-ajankohtaisohjelmassa keskustelemassa Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, lajien uhanalaisuusarvioinnin asiantuntija Aino Juslén, Yhdysvaltain tutkimuksen professori, ympäristöhistorian tutkija Mikko Saikku ja ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä. Keskustelun juontaa Helsingin Sanomien luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli.
Trumpin haastajat
Yhdysvaltain politiikassa mennään täyttä vauhtia kohti marraskuun 2020 presidentinvaaleja. Demokraattien esivaalit alkoivat kompuroiden Iowassa ja ne kestävät koko kevään. Samaan aikaan senaatti vapautti Donald Trumpin virkarikossyytteestä ja republikaanit näyttävät asettuvan vahvemmin istuvan presidentin taakse.
Koulujen joulujuhlat
Marraskuussa apulaisoikeusasiamies linjasi, että koko koulun yhteistä lukukauden päätösjuhlaa ei tule järjestää kirkossa. Päätös laittoi monessa koulussa jo tehdyt suunnitelmat joulujuhlista uusiksi pikavauhdilla ja herätti runsaasti julkista keskustelua.
The Fall of the Berlin Wall
Thirty years after the fall of the Berlin Wall, this discussion will explore the effects of this momentous event which perhaps more than any other single occurrence has come to epitomize the change of the world order at the end of the 20th century.
Mainokset mediassa
Lentotarjoukset, pikavipit ja viimeisimpänä Hongkongin erityishallintoalueen ilmoitus, joka julkaistiin isoissa lehdissä ympäri maailmaa. Onko väliä, että kaupallisen median mainokset ovat ristiriidassa niiden toimituksellisen sisällön kanssa? Noudattavatko mediat mainosten julkaisemisessa tiettyä linjaa vai ratkaiseeko raha? Entä miten sananvapaus liittyy tähän?
Mistä eurovaaleissa äänestetään
Euroopan parlamentti edustaa Euroopan unionin päätöksenteossa kansalaisten ääntä. Monen kansalaisen on kuitenkin vaikea hahmottaa, miksi ja miten äänensä europarlamenttivaaleissa käyttää. Tule Tiedekulmaan kuulemaan EU-tutkijoiden ohjenuorat valistuneen äänestyspäätöksen tekemiselle.
Suunnanmuutos
Trumpin haastajat
Yhdysvaltain politiikassa mennään täyttä vauhtia kohti marraskuun 2020 presidentinvaaleja. Demokraattien esivaalit alkoivat kompuroiden Iowassa ja ne kestävät koko kevään. Samaan aikaan senaatti vapautti Donald Trumpin virkarikossyytteestä ja republikaanit näyttävät asettuvan vahvemmin istuvan presidentin taakse.
Koulujen joulujuhlat
Marraskuussa apulaisoikeusasiamies linjasi, että koko koulun yhteistä lukukauden päätösjuhlaa ei tule järjestää kirkossa. Päätös laittoi monessa koulussa jo tehdyt suunnitelmat joulujuhlista uusiksi pikavauhdilla ja herätti runsaasti julkista keskustelua.
The Fall of the Berlin Wall
Thirty years after the fall of the Berlin Wall, this discussion will explore the effects of this momentous event which perhaps more than any other single occurrence has come to epitomize the change of the world order at the end of the 20th century.
Mainokset mediassa
Lentotarjoukset, pikavipit ja viimeisimpänä Hongkongin erityishallintoalueen ilmoitus, joka julkaistiin isoissa lehdissä ympäri maailmaa. Onko väliä, että kaupallisen median mainokset ovat ristiriidassa niiden toimituksellisen sisällön kanssa? Noudattavatko mediat mainosten julkaisemisessa tiettyä linjaa vai ratkaiseeko raha? Entä miten sananvapaus liittyy tähän?
Mistä eurovaaleissa äänestetään
Euroopan parlamentti edustaa Euroopan unionin päätöksenteossa kansalaisten ääntä. Monen kansalaisen on kuitenkin vaikea hahmottaa, miksi ja miten äänensä europarlamenttivaaleissa käyttää. Tule Tiedekulmaan kuulemaan EU-tutkijoiden ohjenuorat valistuneen äänestyspäätöksen tekemiselle.
Mikä ratkaisee Yhdysvaltojen presidentinvaalit?
Yhdysvaltalaiset pääsevät äänestämään presidentin valitsijamiehet 50 osavaltiossa. Vaaleissa katseet kohdistuvat kuitenkin kouralliseen vaa'ankieliosavaltioita, jotka Kamala Harrisin ja Donald Trumpin kampanjat yrittävät voittaa puolelleen.
Miten Yhdysvaltojen vaalitulos vaikuttaa Suomeen ja muuhun maailmaan?
Maailmanpolitiikkaa uhkaa epäjärjestys, ja Yhdysvalloilta peräänkuulutetaan isoa roolia globaalien kriisien ja konfliktien keskellä. Kauppasodat ja teknologiakilpailu heijastuvat talouteen kaikkialla maailmassa.
Miksi amerikkalainen yhteiskunta on jakautunut?
Suuret alueelliset erot ja väestön muutokset ovat aina näkyneet Yhdysvaltojen politiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vuosikymmenten aikana demokraattien ja republikaanien äänestäjiä on liikkunut puolueesta toiseen. Nyt poliitikot tuntuvat kaivautuneen entistä syvemmälle poteroihin, ja marraskuun presidentinvaalien alla amerikkalainen yhteiskunta näyttää jakautuneemmalta kuin aikoihin.
Vallan uusjako Euroopassa?
EU-vaaleissa äänestetään Euroopan parlamentin uudesta valtatasapainosta ja kannoista. Menestystä on ennakoitu erityisesti laitaoikeiston ryhmille.
Kuka voittaa taistelun Euroopan tarinasta?
EU kertoo itsestään tarinaa demokratian, rauhan, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vaalijana. Samaan aikaan esimerkiksi muuttoliikkeet, oikeusvaltion ongelmat ja turvallisuuspolitiikan kysymykset haastavat EU:n arvoja ja päämääriä. Onko EU:n omakuva edes oikea?
Maailma palaa! Miten käy EU:n?
Maailmanpoliittinen tilanne ja globaali kilpailu kiristyvät. Valtioiden rajat ylittävät ongelmat koettelevat Euroopan unionia ja sen päätöksentekoa.
Suomen uusi suunta
Seuraava presidentti aloittaa kautensa tilanteessa, jossa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Nato-jäsenyys ja suurvaltakilpailu määrittelevät Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdon työtä. Presidentti on tärkeässä roolissa, kun Suomi etsii paikkaansa ja strategiaansa kansainvälisellä kentällä.
Suomi suurvaltojen puristuksissa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi maailmanpolitiikan polarisoitumisen yhä selkeämmin näkyväksi. Suomi on valinnut puolensa Naton ja EU:n jäsenenä. Syventyvä kahdenvälinen puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa vahvistaa yhteyksiä länteen. Toisella puolella Kiina ja Venäjä etsivät kumppaneita globaalista etelästä.
Suomen ulkopolitiikan mustat aukot
Suomi liittyi Natoon määrätietoisesti ja nopeasti poliittisen johdon yksimielisellä päätöksellä. Vaikka turvallisuuspolitiikan käännös oli suuri, sitä ei julkisuudessa juuri kyseenalaistettu.
MITEN ESTÄMME SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN ROMAHTAMISEN?
Suomen väestö ikääntyy nopeaa vauhtia ja sote-menot kasvavat vuosi vuodelta. Tammikuussa käyntiin polkaistut hyvinvointialueet joutuvat miettimään, mistä saadaan rahat ja työntekijät niille kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Samalla kun palvelutarpeet lisääntyvät, suuri osa nykyisistä hoitajista jää tulevina vuosina eläkkeelle ja ala ei houkuttele uusia tekijöitä.
KÖYHTYYKÖ SUOMI?
Viimeiset vuodet taloutta ovat piinanneet globaalit kriisit, joiden hoitoon liittyvät tukitoimet ovat kasvattaneet valtion menoja. Arvaamaton maailmantilanne ja ympäristökriisiin vastaaminen ovat lisänneet valtioiden roolia taloudessa. Toisaalta Suomen julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen. Tulevalta hallitukselta on peräänkuulutettu pikaisia suunnitelmia julkisen talouden sopeuttamiseksi.
Pinnalla: Kenen säännöillä Euroopassa pelataan?
Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on uudella tavalla uhattuna, ja viime vuosien aikana monia sen peruskiviä on kyseenalaistettu. Voimapolitiikka, etupiirijako ja sota ovat tehneet paluun ja samalla aiemmin laajasti hyväksytyt asiat kuten ihmisoikeudet ja taloudellisen yhteistyön syventäminen ovat joutuneet sivuraiteelle. Populistiset liikkeet vannovat kansallisvaltion itsemääräämisoikeuden nimeen, horjuttaen kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia, kuten ihmisoikeusjärjestelmiä.
Pinnalla: Euroopan näkymättömät rajat
Keitä Euroopassa autetaan ja millä ehdoin? Millaisia solidaarisuuden rajoja Euroopan sisällä kulkee? Mikä merkitys EU-jäsenyydellä on kriisitilanteessa? Mitä eurooppalaisuus merkitsee vaikeina aikoina? Keskustelemassa akatemiatutkija Timo Miettinen, vastaava tutkija Miika Tervonen ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Juontajana on Anu Partanen.
Pinnalla: Millaista on sota 2020-luvun Euroopassa?
Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli tapahtuma, jonka piti olla Euroopan osalta enemmän historiaa kuin nykypäivää. Sota keskellä Eurooppaa tai laajamittainen maasodankäynti tuntui monista pitkään miltei mahdottomalta. Samaan aikaan informaatiosodankäynti ja hybridivaikuttaminen herättävät huolta. Ukrainan sota on saanut monet maat arvioimaan uudelleen omaa puolustuspolitiikkaansa ja varautumistaan erilaisiin kriiseihin.
Pinnalla: Miten tasa-arvo toteutuu koulutuksessa?
Koulutuksen eriarvoisuudesta ja tasa-arvosta ovat keskustelemassa tutkijatohtori Heidi Huilla, erityispedagogiikan professori, varadekaani Markku Jahnukainen ja kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen. Juontaja on Helsingin Sanomien toimittaja, yliopistokirjeenvaihtaja Valtteri Parikka.
Pinnalla: Ilmastoraportin sanoma Suomelle
Pinnalla-ohjelmassa asiantuntijat arvioivat, miltä Suomen ilmastotoimet näyttävät tuoreen IPCC-raportin valossa. IPCC:n kolmas osaraportti julkaistaan 4.4. Tekeekö Suomi riittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Millä osa-alueilla suunta on oikea, entä missä on vielä kirittävää? Millaisia toimia tarvitaan?
Pinnalla: Vaihtuuko valta Unkarissa?
Yhdistynyt oppositio haastaa istuvan pääministerin Viktor Orbánin ja Fidesz-puolueen Unkarin parlamenttivaaleissa sunnuntaina 3. huhtikuuta. Vaikka Orbánin hallinnolla on käytössään suuremmat resurssit ja se hallitsee Unkarin mediaa, mielipidetiedustelut näyttävät tasaisilta. Onko oppositiolla todellinen mahdollisuus voittoon? Miten Ukrainan sota vaikuttaa vaaleihin? Onko Unkarin vaalien tuloksella vaikutusta Euroopan Unionin yhtenäisyyteen Venäjän ja muuttuneen turvallisuustilanteen edessä? Muuttavatko vaalit maan oikeusvaltiokehityksen suuntaa?
Pinnalla: Glasgow’n ilmastokokous
Kaikessa tässä tarvitaan maiden saumattoman yhteistyön ja hyvän tahdon ohella toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä. Löytävätkö maat yhteisen linjan ja ovatko tavoitteet riittäviä? Siirtyykö keskustelu ilmastonmuutoksen estämisestä yhä enemmän kohti sopeutumiskeinoja? Aiheesta keskustelevat kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola ja ilmakehätieteiden yliopistonlehtori Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta sekä tutkimusprofessori Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista. Juontajana on Helsingin Sanomien ympäristötuottaja Piia Elonen.
Pinnalla: Miten maailman maat pysäyttävät luontokadon?
Pinnalla-ajankohtaisohjelmassa keskustelemassa Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, lajien uhanalaisuusarvioinnin asiantuntija Aino Juslén, Yhdysvaltain tutkimuksen professori, ympäristöhistorian tutkija Mikko Saikku ja ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä. Keskustelun juontaa Helsingin Sanomien luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli.
Trumpin haastajat
Yhdysvaltain politiikassa mennään täyttä vauhtia kohti marraskuun 2020 presidentinvaaleja. Demokraattien esivaalit alkoivat kompuroiden Iowassa ja ne kestävät koko kevään. Samaan aikaan senaatti vapautti Donald Trumpin virkarikossyytteestä ja republikaanit näyttävät asettuvan vahvemmin istuvan presidentin taakse.
Koulujen joulujuhlat
Marraskuussa apulaisoikeusasiamies linjasi, että koko koulun yhteistä lukukauden päätösjuhlaa ei tule järjestää kirkossa. Päätös laittoi monessa koulussa jo tehdyt suunnitelmat joulujuhlista uusiksi pikavauhdilla ja herätti runsaasti julkista keskustelua.
The Fall of the Berlin Wall
Thirty years after the fall of the Berlin Wall, this discussion will explore the effects of this momentous event which perhaps more than any other single occurrence has come to epitomize the change of the world order at the end of the 20th century.
Mainokset mediassa
Lentotarjoukset, pikavipit ja viimeisimpänä Hongkongin erityishallintoalueen ilmoitus, joka julkaistiin isoissa lehdissä ympäri maailmaa. Onko väliä, että kaupallisen median mainokset ovat ristiriidassa niiden toimituksellisen sisällön kanssa? Noudattavatko mediat mainosten julkaisemisessa tiettyä linjaa vai ratkaiseeko raha? Entä miten sananvapaus liittyy tähän?
Mistä eurovaaleissa äänestetään
Euroopan parlamentti edustaa Euroopan unionin päätöksenteossa kansalaisten ääntä. Monen kansalaisen on kuitenkin vaikea hahmottaa, miksi ja miten äänensä europarlamenttivaaleissa käyttää. Tule Tiedekulmaan kuulemaan EU-tutkijoiden ohjenuorat valistuneen äänestyspäätöksen tekemiselle.
Mikä ratkaisee Yhdysvaltojen presidentinvaalit?
Yhdysvaltalaiset pääsevät äänestämään presidentin valitsijamiehet 50 osavaltiossa. Vaaleissa katseet kohdistuvat kuitenkin kouralliseen vaa'ankieliosavaltioita, jotka Kamala Harrisin ja Donald Trumpin kampanjat yrittävät voittaa puolelleen.
Miten Yhdysvaltojen vaalitulos vaikuttaa Suomeen ja muuhun maailmaan?
Maailmanpolitiikkaa uhkaa epäjärjestys, ja Yhdysvalloilta peräänkuulutetaan isoa roolia globaalien kriisien ja konfliktien keskellä. Kauppasodat ja teknologiakilpailu heijastuvat talouteen kaikkialla maailmassa.
Miksi amerikkalainen yhteiskunta on jakautunut?
Suuret alueelliset erot ja väestön muutokset ovat aina näkyneet Yhdysvaltojen politiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vuosikymmenten aikana demokraattien ja republikaanien äänestäjiä on liikkunut puolueesta toiseen. Nyt poliitikot tuntuvat kaivautuneen entistä syvemmälle poteroihin, ja marraskuun presidentinvaalien alla amerikkalainen yhteiskunta näyttää jakautuneemmalta kuin aikoihin.
Vallan uusjako Euroopassa?
EU-vaaleissa äänestetään Euroopan parlamentin uudesta valtatasapainosta ja kannoista. Menestystä on ennakoitu erityisesti laitaoikeiston ryhmille.
Kuka voittaa taistelun Euroopan tarinasta?
EU kertoo itsestään tarinaa demokratian, rauhan, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vaalijana. Samaan aikaan esimerkiksi muuttoliikkeet, oikeusvaltion ongelmat ja turvallisuuspolitiikan kysymykset haastavat EU:n arvoja ja päämääriä. Onko EU:n omakuva edes oikea?
Maailma palaa! Miten käy EU:n?
Maailmanpoliittinen tilanne ja globaali kilpailu kiristyvät. Valtioiden rajat ylittävät ongelmat koettelevat Euroopan unionia ja sen päätöksentekoa.
Suomen uusi suunta
Seuraava presidentti aloittaa kautensa tilanteessa, jossa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Nato-jäsenyys ja suurvaltakilpailu määrittelevät Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdon työtä. Presidentti on tärkeässä roolissa, kun Suomi etsii paikkaansa ja strategiaansa kansainvälisellä kentällä.
Suomi suurvaltojen puristuksissa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi maailmanpolitiikan polarisoitumisen yhä selkeämmin näkyväksi. Suomi on valinnut puolensa Naton ja EU:n jäsenenä. Syventyvä kahdenvälinen puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa vahvistaa yhteyksiä länteen. Toisella puolella Kiina ja Venäjä etsivät kumppaneita globaalista etelästä.
Suomen ulkopolitiikan mustat aukot
Suomi liittyi Natoon määrätietoisesti ja nopeasti poliittisen johdon yksimielisellä päätöksellä. Vaikka turvallisuuspolitiikan käännös oli suuri, sitä ei julkisuudessa juuri kyseenalaistettu.
MITEN ESTÄMME SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN ROMAHTAMISEN?
Suomen väestö ikääntyy nopeaa vauhtia ja sote-menot kasvavat vuosi vuodelta. Tammikuussa käyntiin polkaistut hyvinvointialueet joutuvat miettimään, mistä saadaan rahat ja työntekijät niille kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Samalla kun palvelutarpeet lisääntyvät, suuri osa nykyisistä hoitajista jää tulevina vuosina eläkkeelle ja ala ei houkuttele uusia tekijöitä.
KÖYHTYYKÖ SUOMI?
Viimeiset vuodet taloutta ovat piinanneet globaalit kriisit, joiden hoitoon liittyvät tukitoimet ovat kasvattaneet valtion menoja. Arvaamaton maailmantilanne ja ympäristökriisiin vastaaminen ovat lisänneet valtioiden roolia taloudessa. Toisaalta Suomen julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen. Tulevalta hallitukselta on peräänkuulutettu pikaisia suunnitelmia julkisen talouden sopeuttamiseksi.
Pinnalla: Kenen säännöillä Euroopassa pelataan?
Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on uudella tavalla uhattuna, ja viime vuosien aikana monia sen peruskiviä on kyseenalaistettu. Voimapolitiikka, etupiirijako ja sota ovat tehneet paluun ja samalla aiemmin laajasti hyväksytyt asiat kuten ihmisoikeudet ja taloudellisen yhteistyön syventäminen ovat joutuneet sivuraiteelle. Populistiset liikkeet vannovat kansallisvaltion itsemääräämisoikeuden nimeen, horjuttaen kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia, kuten ihmisoikeusjärjestelmiä.
Pinnalla: Euroopan näkymättömät rajat
Keitä Euroopassa autetaan ja millä ehdoin? Millaisia solidaarisuuden rajoja Euroopan sisällä kulkee? Mikä merkitys EU-jäsenyydellä on kriisitilanteessa? Mitä eurooppalaisuus merkitsee vaikeina aikoina? Keskustelemassa akatemiatutkija Timo Miettinen, vastaava tutkija Miika Tervonen ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma. Juontajana on Anu Partanen.
Pinnalla: Millaista on sota 2020-luvun Euroopassa?
Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli tapahtuma, jonka piti olla Euroopan osalta enemmän historiaa kuin nykypäivää. Sota keskellä Eurooppaa tai laajamittainen maasodankäynti tuntui monista pitkään miltei mahdottomalta. Samaan aikaan informaatiosodankäynti ja hybridivaikuttaminen herättävät huolta. Ukrainan sota on saanut monet maat arvioimaan uudelleen omaa puolustuspolitiikkaansa ja varautumistaan erilaisiin kriiseihin.
Pinnalla: Miten tasa-arvo toteutuu koulutuksessa?
Koulutuksen eriarvoisuudesta ja tasa-arvosta ovat keskustelemassa tutkijatohtori Heidi Huilla, erityispedagogiikan professori, varadekaani Markku Jahnukainen ja kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen. Juontaja on Helsingin Sanomien toimittaja, yliopistokirjeenvaihtaja Valtteri Parikka.
Pinnalla: Ilmastoraportin sanoma Suomelle
Pinnalla-ohjelmassa asiantuntijat arvioivat, miltä Suomen ilmastotoimet näyttävät tuoreen IPCC-raportin valossa. IPCC:n kolmas osaraportti julkaistaan 4.4. Tekeekö Suomi riittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Millä osa-alueilla suunta on oikea, entä missä on vielä kirittävää? Millaisia toimia tarvitaan?
Pinnalla: Vaihtuuko valta Unkarissa?
Yhdistynyt oppositio haastaa istuvan pääministerin Viktor Orbánin ja Fidesz-puolueen Unkarin parlamenttivaaleissa sunnuntaina 3. huhtikuuta. Vaikka Orbánin hallinnolla on käytössään suuremmat resurssit ja se hallitsee Unkarin mediaa, mielipidetiedustelut näyttävät tasaisilta. Onko oppositiolla todellinen mahdollisuus voittoon? Miten Ukrainan sota vaikuttaa vaaleihin? Onko Unkarin vaalien tuloksella vaikutusta Euroopan Unionin yhtenäisyyteen Venäjän ja muuttuneen turvallisuustilanteen edessä? Muuttavatko vaalit maan oikeusvaltiokehityksen suuntaa?
Pinnalla: Glasgow’n ilmastokokous
Kaikessa tässä tarvitaan maiden saumattoman yhteistyön ja hyvän tahdon ohella toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä. Löytävätkö maat yhteisen linjan ja ovatko tavoitteet riittäviä? Siirtyykö keskustelu ilmastonmuutoksen estämisestä yhä enemmän kohti sopeutumiskeinoja? Aiheesta keskustelevat kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola ja ilmakehätieteiden yliopistonlehtori Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta sekä tutkimusprofessori Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista. Juontajana on Helsingin Sanomien ympäristötuottaja Piia Elonen.
Pinnalla: Miten maailman maat pysäyttävät luontokadon?
Pinnalla-ajankohtaisohjelmassa keskustelemassa Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, lajien uhanalaisuusarvioinnin asiantuntija Aino Juslén, Yhdysvaltain tutkimuksen professori, ympäristöhistorian tutkija Mikko Saikku ja ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä. Keskustelun juontaa Helsingin Sanomien luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli.
Trumpin haastajat
Yhdysvaltain politiikassa mennään täyttä vauhtia kohti marraskuun 2020 presidentinvaaleja. Demokraattien esivaalit alkoivat kompuroiden Iowassa ja ne kestävät koko kevään. Samaan aikaan senaatti vapautti Donald Trumpin virkarikossyytteestä ja republikaanit näyttävät asettuvan vahvemmin istuvan presidentin taakse.
Koulujen joulujuhlat
Marraskuussa apulaisoikeusasiamies linjasi, että koko koulun yhteistä lukukauden päätösjuhlaa ei tule järjestää kirkossa. Päätös laittoi monessa koulussa jo tehdyt suunnitelmat joulujuhlista uusiksi pikavauhdilla ja herätti runsaasti julkista keskustelua.
The Fall of the Berlin Wall
Thirty years after the fall of the Berlin Wall, this discussion will explore the effects of this momentous event which perhaps more than any other single occurrence has come to epitomize the change of the world order at the end of the 20th century.
Mainokset mediassa
Lentotarjoukset, pikavipit ja viimeisimpänä Hongkongin erityishallintoalueen ilmoitus, joka julkaistiin isoissa lehdissä ympäri maailmaa. Onko väliä, että kaupallisen median mainokset ovat ristiriidassa niiden toimituksellisen sisällön kanssa? Noudattavatko mediat mainosten julkaisemisessa tiettyä linjaa vai ratkaiseeko raha? Entä miten sananvapaus liittyy tähän?
Mistä eurovaaleissa äänestetään
Euroopan parlamentti edustaa Euroopan unionin päätöksenteossa kansalaisten ääntä. Monen kansalaisen on kuitenkin vaikea hahmottaa, miksi ja miten äänensä europarlamenttivaaleissa käyttää. Tule Tiedekulmaan kuulemaan EU-tutkijoiden ohjenuorat valistuneen äänestyspäätöksen tekemiselle.
Katse ylös
UUDEN TIEDON KLUBI
Kaiken maailman terveys
Haloo, Suomi!
Luontokato
TIEDEKULMA LIVE
POIKKEUSLINJALLA
HELSINKI HEALTH WEEK
HOPE FOR GLOBE
SMART AS HEL